Kuuleman mukaan harvinaisempi tapaus tavata täällä koto-Suomessa, mutta meidän takapihan koivun kannosta tämmöinen imeskeli mahlaa sunnuntaina.

Hae alkosta punkkua ja kaupasta fariinisokeria ja tee johonkin pullonpohjaan kestosyötti. Näitä pari metsään lähelle alueita, jossa on talvella kaadettu koivuja, ja sulla voi olla jokaisella pari vakiovierasta muutaman päivän kuluttua. Nyt pajut ei vielä kuki, joten nuo lentelee ympäriinsä aika paljon?hkoskenv kirjoitti:Onneksi olkoon, hieno havainto. Näin itse tänään luultavasti kanssa xanthomelaksen (tai sitten se oli polychloros, en osaa määrittää noita neljän metrin päästä lajilleen, kun on vähänlaisesti kokemusta). Valitettavasti se ei jäänyt poseeraamaan kameralle eikä antanut edes yrittää kiinnottoa, vaan lähti jonnekin kun rämmin hakkuuaukealla kohti.
Olen käyttänyt punkkusyöttejä koko kevään, mutta kaikki Nymphalikset karttavat jostain syystä niitä. Yökkösiä ne kyllä keräävät, joten ei se aivan viallista nestettä ole. Ihmettelen itsekin mitä ne syövät, kun pajut vasta aloittelevat. Kannoista erittyvä neste tuntuu kelpaavan, myös mäntyjen kannoista. Täytyy kokeilla myös kaljasyöttiä.Munt kirjoitti:Hae alkosta punkkua ja kaupasta fariinisokeria ja tee johonkin pullonpohjaan kestosyötti. Näitä pari metsään lähelle alueita, jossa on talvella kaadettu koivuja, ja sulla voi olla jokaisella pari vakiovierasta muutaman päivän kuluttua. Nyt pajut ei vielä kuki, joten nuo lentelee ympäriinsä aika paljon?
Ai niin, kuva unohtui kehua kun innostuin perhosesta.Niin, ja kuva on muuten hiton hieno! :D
Minun kokemukset syöteistä keväällä on tuloksettomat.Nyt ei tule mieleen onko keväällä käyny koskaan mikään laji.hkoskenv kirjoitti: Olen käyttänyt punkkusyöttejä koko kevään, mutta kaikki Nymphalikset karttavat jostain syystä niitä.
Bisse toimii joskus, mutta syöttien kanssa on joka vuosi sama arpominen, että toimiiko vai ei.Sakke_K kirjoitti:Keväällä olutpohjainen syöttineste, johon lisää vielä banaania ja mahlaa on tehokkain. Varsinkin tuo mahla tekee hyvää. Jos raaskii, voi myös omalla tontilla tehdä viillon koivuun, tehokas syötti kunhan mahla valuu runkoa pitkin...
Keväällä kaikki päiväperhoset ruokailevat mieluusti mahdollisimman suojassa, eli kannattaa laittaa syötit vaikka isojen runkojen kylkeen tms.
Suolothan sitoo nesteitä ja esim sinisiipiset istuu aina soratiellä juomassa ja keräämässä maasta ravinteita, kuten hopeatäplät, nopsasiivet, haapaperhoset ja häiveperhoset yms. Luonnossahan ei ole keväällä yhteyttämiseen pohjautuvia käymistuotteita muuten, kuin noiden mahlavuotojen osalta, joten se on ymmärrettävästi paras ravintolähde ainakin päivälajeille. Kyllä luonto osaa...Sakke_K kirjoitti:Jaa muntti ehti ensin... noista sun ravinnejutuista en ole missään kuullut, mutta predaation välttäminen lehdettömään aikaan vaikuttaa ainakin.
No niin, sain yhden yksilön kiinni lennosta, mutta kuvaaminen on hakkuuaukealla melkein mahdotonta. Eilen oli niin tuulinen päivä, että perhoset eivät juurikaan syöneet vaan lämmittelivät suojaisissa kohdissa tai sitten lensivät toisiaan jahdaten suvulleen tyypillisesti. Ja olivat äärettömän arkoja, kun ei tarvinnut keskittyä muuhun kuin tähystämiseen. Hakkuuaukealla on vielä joka paikassa oksia ja risuja, jotka katkeilevat ja vievät tasapainon tai täräyttävät paikkaa, jossa perhonen istuu. Pitänee odottaa tyyntä päivää ja pajujen kukintaa. Sitten ongelmana on odottaa perhosen tulevan alas.Munt kirjoitti:Keväällä otukset yleensä hakevat suoloja ja juovat laimeampia nesteitä, kuin syksyllä. Nyt palaudutaan talvesta eikä haeta sitä suurinta energialähdettä niin intensiivisesti.
Vähempikin etikkaa varmaan piisaa? Lorauskin haisee otuksen nokkaan simona, kun itselläkin menee halut maistella omia keitoksia._Lars_ kirjoitti:Näille pätee sama kuin ritariyökkösille, eli kannattaa etikoida syöttineste huolella. esim puolet punkkua ja puolet punaviinietikkaa. Tämäkin kuulopuhetta kun ei näitä (vielä) meillä asti ole.