Valokuvien teettäminen tauluiksi.

[RS86]

Hei!

Olen omistanut ensimmäisen kunnon kamerani nyt päälle 3 vuotta (Olympus OM-D E-M10 Mark II). Nyt hyviä kuvia on jo sen verran, että kiinnostaisi teettää joitain niistä tauluksi. Olen ajatellut 30cm x 40cm tai 45cm x 60cm kokoja. Tai voisihan jostain tehdä 1:1 suhteellakin.

Aiheesta on melko vaikea löytää kunnon tietoa. Vinkkejä otetaan vastaan. Olen lukenut, että tilatut printit näyttävät usein täysin erilaisilta kuin näytöltä, enkä haluaisi tuhlata rahaa. Tai käyttää mitään tyytyväisyystakuuta turhaan. Käytän sRGB väriskaalaa, ja olen ajatellut ostaa näytön värikalibrointilaitteen. Varmaan kannattaisi ainakin ensin tilata jotain pienempiä kuvia testiksi? Riittääköhän Full HD näyttö hyvin tähän hommaan, vai pitääkö olla 4K? Adobe RGB:tä en ajatellut käyttää.

SpyderX Pro on 180 €:n hintainen juuri julkaistu uusi malli. Elite-versio on 100 € kalliimpi luultavasti muuten turhaan minulle, mutta siinä mietityttää, tarvitsisinko sen "Soft Proofing" (Näyttövedostus) ominaisuutta. En aio hommata Photoshoppia tai Lightroomia, vaan minulla on DXO Photolab sekä Affinity Photo, eikä niissä taida olla niin hyvää tuota ominaisuutta. Osaako joku sanoa tähän jotain?

Lisäksi kiinnostaisi vinkit kohtuuhintaisiin ja hyviin palveluihin. Ifoloria olen miettinyt, koska he sanoivat alumiinitaulujensa olevan ChromaLuxe ja hinnat ovat melko ok, ja joskus on alekampanjoita. Tuo ChromaLuxe on käsittääkseni paras UV jne. kestävyyden kannalta?

Heillä lukee näin:

"Mitä kuvakorjailu tarkoittaa?

Meillä on käytössä automaattinen kuvakorjailu, mikä analysoi jokaisen kuvan ja tekee sen perusteella tarvittavia korjauksia kuvaan. Jokainen kuva saa sille räätälöidyn korjailun. Se vaikuttaa mm. terävöitykseen, kontrastiin, kirkkauteen ja väritasapainoon. Tällä varmistamme mahdollisimman laadukkaan lopputuloksen.

Kuvakorjailun voi halutessaan ottaa pois käytöstä."

Ajattelin muokata kuvia itse, kunhan opin aiheesta lisää. Pitäisikö tuo ottaa pois käytöstä vai ei? Tuntuu jokseenkin hankalalta ja arpapeliltä koko tauluhomma. Heillä on myös matta ja kiiltäväpintaiset versiot metallitauluista, joten sekin mietityttää mihin ne sopii. Mitenköhän paljon heikompi kanvaasitaulujen kuvanlaatu on metallitauluun verrattuna?

Kiitos paljon jos joku osaa neuvoa.

[Juha Sa]

Aika moni on huomannut, että printti on usein paljon tummempi kuin näytöllä näkyvä kuva ja usein se johtuu siitä että näyttö on säädetty liian kirkkaaksi. Näytön kalibrointi säätää värit ja kirkkauden kohdalleen joten kalibrointilaite on hyvä hankinta.
Näytöksi riittää hyvin Full HD.

Jos et aio/osaa kuviasi kuvankäsittelyohjelmalla säätää niin silloin kannattaa valita se 'kuvankorjailu' sieltä tulostuspalvelun valikosta.

Kiiltäväpintainen taulu heijastaa valoa mattapintaista selvästi enemmän mutta värit ovat usein kirkkaammat. Canvas -taulu sopii myös hyvin tauluksi, siinä kuva tulostetaan kankaalle joten pintarakenne on aivan erilainen kuin sileäpintaisessa taulussa.

Sinun kannattaa ehkä ensin tilata pienikokoinen taulu valitsemallasi pohjustuksella ja jos se näyttää hyvältä tilaa sitten isompi.

[Hannu KH]

Pelkkä näytön kirkkauden säätö ja kalibrointi ei takaa oikean tummuisia kuvia.
Myös työskentelytilan valaistukseen, väreihin ja vakioimiseen pitää kiinnittää huomiota.

Tulostan itse kaikki kuvani. Jos käsittelen kuvat liian hämärässä huoneessa niin tummahko kuva näyttää näytöllä kirkkaalta mutta on tumma tulosteena.
Kun laitan huoneen kaikki valot päälle niin kuvan pitää olla näytöllä kirkkaampi että on hyvän näköinen ja siten kuvien tummuus tulee tulostettunakin oikeaksi.

Kuvia ei voi säädellä jollain läppärillä terassilla loikoillen.

Sitten noissa Canvas-tauluissa on eroja. Myynnissä on halpoja liuosmusteella tehtyjä canvaksia, jotka ei kestä kunnolla UV-valoa eikä pyyhkimistä vähänkään kostealla pyyhkeellä. Koulukuvista esimerkiksi on näitä saanut tilata.

Paremmat canvakset on tulostettu pigmenttimusteella ja niissä on lakka tai vastaava pinta suojana.

[ttuplai]

Jos et kauheaa massatulostusta ole tekemässä, niin pienellä hintaerolla ei liene suurta merkitystä. Jos lähiseudulla löytyy sopiva tulostuspulju, joka auttaa tulosteen tekemisessä, pääsee melkeinpä helpoimmalla hyvään lopputulokseen.

Ifolor tuottanee ihan hyvää peruskuvaa (säädöt automaatille ja kädet ristiin), mutta lopputuloksen arvioiminen on vähän hankalaa -joskus osuu kohilleen - välillä ei. Itse tulostamalla tai tuttua liikettä käyttämällä pääsee muutaman erheen ja ärräpään jälkeen melkoisen hyvään toistettavuuteen (ilman suurempia konsultaatiokäyntejä), mut muutaman tulosteen kanssa toi ensin mainitsemani on melkeinpä kätevin, vaikka ei halvin. Kalibrointilaitteen osto on yliarvostettua - nykynäytöt on kohtuu hyviä suoraan pakasta (ottaen huomioon kokonaisprosessin virhelähteet) - säästä siis siinä ja käytä ne tulostuspalveluun.

[RS86]

Paljon kiitoksia vastauksista!

Jotenkin se kalibrointilaite kiinnostaisi laadun takaamiseksi. Jotkut kertoneet foorumeilla suuresta erostakin. Osaako kukaan sanoa siitä "Soft Proofing" ominaisuudesta mitään, onko välttämätön tai käytättekö sitä printatessa?

En varmaan mitään massatuotantoa aio tehdä tosiaan. Joku parin kympin hintaero ei tosiaan ole paha jos on laadukasta. Lisäksi lähellä olevasta liikkeestä voi hakea ilman postikuluja. Vaikea vaan löytää pääkaupunkiseudulta infoa hyvistä liikkeistä. Fotoyksikään ei kai tee metallitauluja, mutta siellä olisi melko halpa 40cm x 30cm kehystetty taulu.

Vinkkejä otetaan edelleen vastaan.

[AriL67]

Tässä oli Espoossa yksi aika hyvä hinta-laatusuhde. Kaveri teki vielä tarvittavat hienosäädöt kuviin ja lopputulos oli erittäin hyvä.

https://www.artphotos.fi/fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

[Juha Sa]

Soft Proofing Lightroomissa ja Photoshopissa yrittää simuloida valittua tulostin / paperi -yhdistelmää eli näytöllä koetetaan näyttää miltä printti näyttäisi.

Jos käytät ulkopuolisia printtifirmoja tarvitset heidän käyttämän icc- profiilin jotta voit tuon simuloinnin tehdä ja en tiedä onko DXO Photolabissa tai Affinity Photo tuota ominaisuutta.

[RS86]

Hei tuo Artphotos:han on loistava vinkki! Sijainti kohtuu lähellä, ja 40cm x 30cm ChromaLuxe on 11 euroa halvempi kuin Ifolorissa. 80cm x 60cm on samanhintainen. Harmi ettei 60cm x 45cm ole olemassa, olisi sopiva välimalli. Tuo isompi on jo aika jättimäinen, mutta pitäisi kai vielä sensorin riittää varsinkin kanvaaseihin?

Hyvä pointti tuo profiilin tarvitseminen. Käsittääkseni minun ohjelmissa ei ole kunnollista Soft Proofing ominaisuutta, mutta siinä SpyderX Elitessä olisi sellainen ohjelma (100€ kalliimpi värikalibraattori). Täytyy miettiä asiaa. Ja ehkä kysellä Artphotosista miten onnistuu ilman heidän kanssaan.

[Pan]

Voit kun laitat kuvan koon (image size tms. asetus) sen mukaan, että se mahtuu hinnaston määrittelemien senttien sisään, niin ylimääräiset voi leikata pois ennen pohjustusta tai kehystystä. Varmaan leikkauskin hoituu hyvänä palveluna samaan hintaan.

Spyder5:ssä se varsinainen kalibrointimokkula on sama kaikissa versioissa, softan ominaisuudet määrittelevät hinnan. Sama lienee SpyderX:ssä. Eli ensin voi ostaa perusversion ja sitten halutessaan upgradata parempaan. Hintaero on ehkä hieman kalliimpi kuin suoraan paremman ostossa.

[olli R]

Jakaisin ongelmasi kahtia: toisaalta näytön väritoiston tarkastaminen ja toisaalta sitten tuo taulujen teko.

Ensin voisi tehdä ruudun säätämisen ilman mitään laitetta. Tämä Leukun ohje toimii aika hyvin edelleen: http://www.leuku.fi/info/kalibrointidata.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Sitten tekisin muutaman paperiprintin. Eli ota joku kuva, joka mielestäsi näyttää hyvältä ruudullasi ja lähetä se palveluun, jossa mielellään voi jättää automaattiset kuvansäädöt pois. Katso takaisin tulevaa kuvaa mieluiten pilvisessä ulkovalossa tai ikkunasta tulevassa valossa, joka ei ole suoraa auringonvaloa. Jos kuva näyttää edelleen hyvältä ja samanlaiselta kuin ruudulla, niin ruudulle ei välttämättä tarvitse tehdä mitään, kun puhutaan ihan vaan harrastekuvista.

Jos et tunnu saavan järkeviä tuloksia näin, niin ehkä kannattaisi hankkia rautakalibraattori. Yleensä laitteella kuin laitteella saa jo parempaa jälkeä. Tuota vaan tarvitsee toistaa melko harvoin, joten yhteiskäyttöisessä laitteessa on puolensa.


Tauluja sitten on monenlaisia. Ketjussa onkin jo tullut esille Chroma Luxet ja Canvas-taulut. Itse pidän kovasti myös ihan paperiprinteistä, joita laitan sitten paspiksen kanssa vaihtokehykseen. Paspis on siis se pahvinen, usein tasavärinen reunus kuvan ja kehyksen reunan välissä. Vaihtokehyksellä tarkoitetaan sitä, että kehyksen voi avata ja kuvan vaihtaa. Etuna on se, että kun kuvaan kyllästyy vuoden kahden päästä, voi sen vaihtaa toiseksi. Kehyksiä saa melko edullisesti Claes Ohlsonilta, Ikeasta tai vaikka Tokmannilta. Lopputulos on näyttävä ja selkeästi edullisempi kuin croma tai canvas.



Omalla olohuoneen seinälläni on jatkuva 8-10 kuvan näyttely, jossa A4:ksi itse tulostamani kuvat ovat samanlaisissa 30x40 cm kehyksissä. Se vaihtuu kokonaan tai osittain 1-2 vuoden välein. Pari isompaa kuvaa on sitten tehty ulkopuolella ja ne ovat isommissa kehyksissä.

[tehodia]

Pelkkä näytön kirkkauden säätö ja kalibrointi ei takaa oikean tummuisia kuvia.
Myös työskentelytilan valaistukseen, väreihin ja vakioimiseen pitää kiinnittää huomiota.

Tulostan itse kaikki kuvani. Jos käsittelen kuvat liian hämärässä huoneessa niin tummahko kuva näyttää näytöllä kirkkaalta mutta on tumma tulosteena.

Eikös tuossa voisi käyttää myös jotain ohjelmallista värimittaria? Sehän näyttäisi aina samoja arvoja näytöstä ja valaistuksesta riippumatta. Hieman opettelemalla voisi auttaa, jos muuten ei tunnu kirkkaus tulosteessa menevän kohdilleen.

[tehodia]

Soft Proofing Lightroomissa ja Photoshopissa yrittää simuloida valittua tulostin / paperi -yhdistelmää eli näytöllä koetetaan näyttää miltä printti näyttäisi.

Jos käytät ulkopuolisia printtifirmoja tarvitset heidän käyttämän icc- profiilin jotta voit tuon simuloinnin tehdä ja en tiedä onko DXO Photolabissa tai Affinity Photo tuota ominaisuutta.

Ei näytä DxO:ssa eikä Affinityssä olevan Soft Proofingia.

[Juha Sa]

Jakaisin ongelmasi kahtia: toisaalta näytön väritoiston tarkastaminen ja toisaalta sitten tuo taulujen teko.

Omalla olohuoneen seinälläni on jatkuva 8-10 kuvan näyttely, jossa A4:ksi itse tulostamani kuvat ovat samanlaisissa 30x40 cm kehyksissä. Se vaihtuu kokonaan tai osittain 1-2 vuoden välein. Pari isompaa kuvaa on sitten tehty ulkopuolella ja ne ovat isommissa kehyksissä.

Minulla sama käytäntö, Prismasta 30*40 -kehys hintaan 8.95, niihin vaihtelen itse tulostamia kuvia. Ei ole kallista ja 30*40 -koko riittää useimpien kotona.

[tehodia]

Sinun kannattaa ehkä ensin tilata pienikokoinen taulu valitsemallasi pohjustuksella ja jos se näyttää hyvältä tilaa sitten isompi.

Tuotetaanko ne pienet ja isompikokoiset aina samalla laitteella? Varmaan noin saa ainakin jonkinlaisen käsityksen toimittajan laatupyrkimyksestä, mutta vastaavatko pienet ja isot aina keskenään? Ja tietty aina voi kysyä, tuotetaanko pienet ja isot samalla tekniikalla.

[Juha Sa]

Kysymällä se selviää.

[Maffer]

Niin monta isoa vedosta on tullut teetettyä että tulee väkisin kiinnitettyä huomiota myös taulun valaisuun. Perus pimeä suomalainen olohuone ei vain toimi. Metrin kokoiseen tauluun jo omat valot tai hyvin valaistu seinäpinta. Canvas on kaikkein vaikein tapaus.

[olli R]

Niin monta isoa vedosta on tullut teetettyä että tulee väkisin kiinnitettyä huomiota myös taulun valaisuun.

Totta, tämä on oikeasti tärkeä asia. Ei vaan aina helpointa kotioloissa.

Minulla ratkaisuna on katossa oleva usean spotin valaisin, joka on suunnattu seinille. Se päälle kun halutaan kuvien näkyvän. Perusvalaistus sitten erillisillä jalkalampuilla.

Mainittakoon se toinen näitä kuvia varten tehty ratkaisu. Meillä on betoniseinät, johin on ihan pirullista laittaa mitään ripustuskoukkuja. Ensimmäisen porailun jälkeen hankin ns. galleriakiskot. Eli katonrajassa on kisko, johon koukulla laitetaan siimoja riippumaan. Siimassa sitten on liikuteltava ripustinkoukku, johon taulun saa kiinni. Lopputuloksena voi ripustaa mihin tahansa ja mille korkeudelle tahansa, myös useamman kuvan päällekäin.
Tässä jotain kuviakin aiheesta : http://comprovisual.blogspot.com/2014/0 ... kisko.html" onclick="window.open(this.href);return false;


Mutta tietty tässä nyt aletaan keskustella aika innokkaasta kuvien näyttämisestä. Eli se, että haluaa oman kuvan seinälle, ei välttämättä vaadi jotain hienoa kalibrointia, kuvankäsittelyä, erikoista tulostusta ja valoja. Se että yleensä laittaa omia kuvia esille, on jo hyvä juttu ja kuvista tulee esineinä huomattavasti uskottavampia. Ei sen ensimmäisen kuvankaan tarvitse vielä olla mikään täydellinen, tämäkin on vähän oppimislaji.

[rolsen]

Ois pitäny hoksata laitattaa tuollaiset kiskot osakkeen oston yhteydessä, näihin seiniin ei saa mitään kiinni siististi ilman ammattilaisten vehkeitä, 1970-vuosimallin betonissa on kauhean kokoisia kiviäki seassa. Kukkalautaa on parempi puolisko pyytänyt keittiöön jo yli 10 vuotta ja saa pyytää jatkossakin, minen poraa enää yhtään reikää näihin seiniin.

[Hannu KH]

Pelkkä näytön kirkkauden säätö ja kalibrointi ei takaa oikean tummuisia kuvia.
Myös työskentelytilan valaistukseen, väreihin ja vakioimiseen pitää kiinnittää huomiota.

Tulostan itse kaikki kuvani. Jos käsittelen kuvat liian hämärässä huoneessa niin tummahko kuva näyttää näytöllä kirkkaalta mutta on tumma tulosteena.

Eikös tuossa voisi käyttää myös jotain ohjelmallista värimittaria? Sehän näyttäisi aina samoja arvoja näytöstä ja valaistuksesta riippumatta. Hieman opettelemalla voisi auttaa, jos muuten ei tunnu kirkkaus tulosteessa menevän kohdilleen.

Voihan sihä Photoshopissa mittailla eri pisteiden arvoja, mutta parempi on opetella katsomaan kuvaa kokonaisuutena. Itsekkin tulee mittailtua välillä ja ihonsävyjä tarkastelen ja säädän CMYK-arvojen mukaan.

Itse oon tehnyt harmaakiilan 0-255 välille lisäten aina valoisuutta 4 pykälän verran. Tämän kun tulostaa/teettää kuvaksi ja vertaa kuinka hyvin palkit toistuu tulosteella ja näytöllä niin pääsee käsitykseen onko homma hanskassa.
Vanhalla Eizon Flexscan näytöllä ja normaalilla kalibroinnilla en saanut tummaa päätä toistumaan kunnolla vaikka mitä teki. Säädin kalibroinnin jälkeen näytönohjaimesta gammaa muutaman pykälän niin sitten homma onnistui melko hyvin.

Joskus mulla on ollut photoshopissa makro, joka vaalentaa kuvan tummaa päätä hieman kun kuva tulostetaan. Itse koko kuvan kirkkaus ei ole vikana, vaan pelkän tumman pään tukkoisuus.

Kun ostin Eizo ColorEdgen ja Spyder 4 Studio kalibrointilaitteen niin sain heti kalibroinnin onnistumaan kunhan huoneen valaistus on sopivan kirkas. ColorEdgessä on rautakalibrointi, joka tehdään Eizon omalla ohjelmalla. Tarkistan kalibroinnin joka 200 tunnin välein.

[Maffer]

Muutama vedospaja Suomessa suosii tuota tumman pään lisäavaamista ennen vedostusta.