Haastis: Daavid yrittää haastaa Goljatia (m43 vs. FF)

[Hannu KH]

Mulla ei oo koskaan ollut hyviä kinofilmikameroita tai objektiiveja, joku 50mm Nikkori oli parasta. Hasselis ja Mamiyas oli jotakin vanhaa ”hyvää” lasitavaraa.
Digillä ensin Nikonissa jotain keskinkertaista, Canoniin siirryttiin 17-85-suttuzoomi ainoana, jolla otettiin kaikki kuvat, ja ne kelpas asiakkaillekkin.

Viimevuosina lasitavara on paranrunut, nyt on ihan ok vaikka päivittämistarvetta 70-200:n suhteen onkin.

[TiRy]

Kerroin omista filmiajan kokemuksista; aina puuttu millejä ja valovoimaa...

Linnut on pieniä ja etäällä, se lie tuttua kaikille kuvaajille. Jos tuota genreä ajattelee, voi kennokokoa ajatella just noin; pikkukennoa voi ajatella niin, että kropataan kuvatessa. Voi ottaa saman kuvan isolla kennolla ja samoilla milleillä, ja kropata jälkeenpäin. Minä en tiedä, kumpi tuottaa paremman tuloksen? 300 millin objektiivi täyskennolle tai 300 millin objektiivi m43:lle eivät kovin paljoa poikkea samalle valovoimalle tehtynä toisistaan koon ja painon puoleen, eikä peilittömissä rungotkaan, ehkä pieni koko- ja painoetu jää pienempikennoisen hyväksi. Hinta on aika iso tekijä useammalle harrastajalle kuitenkin noitten teleputkien osalta, ei ole oikein hedelmällistä verrata 3000 euron putkea 15000 euron putkeen, eivät ole ostettaessa samalla viivalla ne.

Eli lintukuvaajan kannalta hedelmällinen vertailu - tai ainakin aika montaa palveleva - on se, että rinnakkain laitetaan m43, apsc ja FF, kaikkiin suunnilleen samanhintainen 300 millin objektiivi, otetaan kuvat samoissa olosuhteissa, kropataan sama sisältö kuviin, ja verrataan kuvan laatua. Eikö niin? Isommalla kennolla joutuu kroppaamaan enemmän jälkeenpäin.

Kuten kirjoitin, minä en tiedä tuon vertailun lopputulosta, enkä väitä ollenkaan, että oma valintani m43 osoittautuisi oikeaksi tuossa... 300 millin f4.0 putkea en ole raaskinut ostaa, enkä edes 100-400 millistä. Ulottuvin ja kirkkain omista laseistani on tuossa kohtaa 40-150 Pro-zuumi 2x jatkeella, hinta yhteensä jonkin verran toista tonnia, valovoimaa 5.6 jatkeen kanssa, ja piirto telejatkeelliseksi kohtuullinen. Koko ja paino sellaiset, että papparainen juuri ja juuri jaksaa kantaa... näillä mennään, ainakin toistaiseksi. Varmaan muitakin vaihtoehtoja on, suunnilleen samaan hintaan ja saman kokoisina/painoisina, kun kennokokoa suurennetaan?

JL

Tommoseen kisaan valitsisin oman hevoseni Nikonin leiristä. 300mm f4 PF on jäätävän hyvä klasi ja sitä kyllä jaksaa kantaa. Paino 750 grammaa ja hinta 1,5k€ luokkaa. Kestää ilmeisesti hyvin ainakin 1.4-jatkeen. D810 vaikka rungoksi croppaamista varten.

[zone6]

Eläinkuvauksessa tärkeää ei ole se, onko FF, m43 vai kenties APS-C.
Tärkeää on montako pikseliä saadaan eläimeen.

Arkoja eläimiä on sunnuntaikuvaajan vaikea päästä lähelle. Kinolla pitää rajata ja reippasti, käytännössä APS-C:stäkin rajataan, joten lopputulos on sama tai huonompi kuin m43:lla.

Tätä vaan moni ei miellä.

Tosin Canon on tuomassa tähän muutosta uusien 32mpix APS-C -kennojen myötä. Niillä päästään kropatessakin tarkempaan kuvaan kuin nykyisillä m43:lla.

FF:stä tulee etua sitten kun päästään lähelle ja saadaan kohteeseen tarpeeksi monta pikseliä. Ei vaan aina oikein onnistu.

Kropatessa sama "ekvivalenssi" ja illan vähäinen valo kiusaa kaikkea. FF ei tule sen paremmaksi.

[Maffer]

Eikö näistä paino- ja kantamisongelmista pääse eroon helpommin sillä, että palkkaa sen kuvaajan kuvaamaan mitä haluaa? Kuvaaja as a Service perkele. Kun mikään ei saa painaa mitään ja kihti tai pää on irti 9/10 päivästä, niin ulkoistaa koko kuvaamisen vaan kuvaajalle jolle sanelee mitä kuvataan. Voi istua mersussa parkissa ja huudella luuriin että vähän vasemmalle ja toi sorsa tuolla kun kuvaaja konttaa vesisateessa 600mm Canoninsa kanssa.

[javal]

Eläinkuvauksessa tärkeää ei ole se, onko FF, m43 vai kenties APS-C.
Tärkeää on montako pikseliä saadaan eläimeen.

Arkoja eläimiä on sunnuntaikuvaajan vaikea päästä lähelle. Kinolla pitää rajata ja reippasti, käytännössä APS-C:stäkin rajataan, joten lopputulos on sama tai huonompi kuin m43:lla.

Tätä vaan moni ei miellä.

Tosin Canon on tuomassa tähän muutosta uusien 32mpix APS-C -kennojen myötä. Niillä päästään kropatessakin tarkempaan kuvaan kuin nykyisillä m43:lla.

FF:stä tulee etua sitten kun päästään lähelle ja saadaan kohteeseen tarpeeksi monta pikseliä. Ei vaan aina oikein onnistu.

Kropatessa sama "ekvivalenssi" ja illan vähäinen valo kiusaa kaikkea. FF ei tule sen paremmaksi.

No onha silläkin merkitystä minkä kokoinen on se pikseli jolla kuvataan, seikka jota ei kannata jättää ihan kokonaan huomioitta.

FF kameroiden pikselimääräkin on jo noussut sen verran korkeaksi että ne alkaa m43 kokoon kropattunakin olemaan samaa luokkaa kuin itse m43 kameroilla.

Tässä esille tulleen esimerkin vertailussa ei kannata unohtaa että sillä FF systeemillä kuvaa lasia vaihtamatta myös siinä tapauksessa kun tarvii kroppaamatonta 300mm F4.0. m43 omistajan pitäisi ottaa mukaan myös 150mm F2.0 lasin että saisi vastaavan kuvan - tulee hintaa ja painoa lisää.

Lasien hinnoista ja painoista:
Olympus M.Zuiko Digital 300mm f4,0 IS Pro
- hinta 1990 €
- paino 1270 g

Canon EF 300mm f/4.0 L IS USM
- hinta 1 359 €
- paino 1190g

[hkoskenv]

Eikö näistä paino- ja kantamisongelmista pääse eroon helpommin sillä, että palkkaa sen kuvaajan kuvaamaan mitä haluaa? Kuvaaja as a Service perkele.

Kunnon suomalainen ei maksa palvelusta, vaan ostaa koneet ja mokaa itse. Mitä kalliimpaa säästöä sen paremmalta se tuntuu ja sitä vihreämpinä muut ovat kateudesta.

Kuvaajassa on sekin heikkous, että se ei suostu olemaan kertakorvauksella vuosikausia vitriinissä kateellisten kaverien ihmeteltävänä niin kuin kallis kamera. Ne eläinkuvat voi aina ottaa ensi viikonloppuna.

[aikaarska]

Joo, mitäs hauskaa siinä on maksaa kuvista ja kuvaajasta? Ei ole varaa, eikä saa edes tekemisen eli kuvaamisen iloa...

[rolsen]

Kunnon suomalainen ei maksa palvelusta, vaan ostaa koneet ja mokaa itse. Mitä kalliimpaa säästöä sen paremmalta se tuntuu ja sitä vihreämpinä muut ovat kateudesta.

Osittain osui kyllä aika hyvin tämä, nimittäin: Tein itse höyläpenkin metritavarasta, laskin että tulee suhteellisen halvaksi (pontimena oli toki 1200mm rajoite pituudessa, sellaisia ei valmiina oikein löytynyt sopivia), mutta se halpuus oli hyvin äkkiä taputeltu ja haudattu. Ensimmäisen rakentamisen jälkeen tietää jo asiasta paljon enemmän ja ehkä osaisi kiertää jotain sudenkuoppia.

[JL Anttola]

Jos se pointti ois saaha ruudulleen hyvä tirppakuva, ni mitä varten siitä pitäs maksaa jotain? Niitähän on netti täynnä, ja vielä oikeesti hyviä kuvia, eikä maksa mittään.

Joskus sillon (melkein puol vuossattaa sitten), ko vielä oikeesti kannatti tehä ite jotain, tein - nojoo, parin hyvän kaverin ja osittain työnantajan (tuki materiaalihankintoja osittain ihan tietämättään) avustuksella - peräkärrin. Sitte paljon myöhemmin päätin tehä siitä kuomullisen, eli umpikärrin. Pari talvea se rakennelma vietti kimppatallissa toisten mp-kavereiden harmina, ja sillon vielä keskenkasvusten poikieni kanssa sitä pikku hiljaa rakenneltiin sitä kuomua. Laatuaikaa, isä ja pojat; taijettiin olla toista kertaa sinne lähössä ko nuorempi kysy, onko hänenkii pakko lähteä... Kuomun tarvikkeet makso suunnilleen sen verran mitä ois uus kuomullinen kärri maksanu kaupassa, mutta eihän ne oikeestaan mitään maksanu, ko haettiin vähän kerrassaan. Mutta kyllä omatekosesta tuli hyvä, ainakii lähes yhtä hyvä ko valmiina ostettu ois ollu.

Ymmärrätkö nyt veli Maffer pointin?

JL Anttola

[Maffer]

En ymmärrä. Jos haluan tietynlaisen lopputuotteen ja saan sen sanelemalla kuvaajalle tasan tarkkaan miten, niin miksi edes tuhlaisin maapallon raaka-aineita romujen ostamiseen ja siten niiden tehtailuun?

Ei tuo rahasta kiinni ole. Jos ny vaikka vuosibudjetti on 100€ kuvaamiseen niin palvelu maksaa vaikka kertatilauksena sen 100€ / tunti. Kun aika on ottaa VLK niin appsista kuvaaja paikalle, sanelee että miten kuvataan ja koska palvelusta on täpätty RAW-luovutus, vie itse käsittelyn loppuun ja jakaa miten jakaa. Yksi kuva vuodessa riittää ja sillä tienaa 8000€. Sitten voi käyttää palvelua vaikka kk-maksulla vuoden ajan.

[JL Anttola]

...tältä osin mie nyt luovutan...

[rolsen]

Itse pilaa...tekemisen iloa on vaikea ylittää. Jos sitä ei itse yritä, niin miten sitä oppii ylipäätään mitään tehokkaasti. Kyllä se on edelleen tuo kantapään kautta tuleva viisaus sitä pysyvintä sorttia.

[Maffer]

Entä kun kantapäät on kivikossa joka ainut kerta?

[rolsen]

Sitten on saavuttanut tietämyksen ylimmän tason ja kuuntelee fiksumpia vastaisuudessa.

[ptakala0]

En ymmärrä. Jos haluan tietynlaisen lopputuotteen ja saan sen sanelemalla kuvaajalle tasan tarkkaan miten, niin miksi edes tuhlaisin maapallon raaka-aineita romujen ostamiseen ja siten niiden tehtailuun?

Ei tuo rahasta kiinni ole. Jos ny vaikka vuosibudjetti on 100€ kuvaamiseen niin palvelu maksaa vaikka kertatilauksena sen 100€ / tunti. Kun aika on ottaa VLK niin appsista kuvaaja paikalle, sanelee että miten kuvataan ja koska palvelusta on täpätty RAW-luovutus, vie itse käsittelyn loppuun ja jakaa miten jakaa. Yksi kuva vuodessa riittää ja sillä tienaa 8000€. Sitten voi käyttää palvelua vaikka kk-maksulla vuoden ajan.

Sitten kuvaaja lukee VLK säännöt ja 8000 siirtyy hänelle. Menetit lisäksi satasen ja tuli vain paha mieli.

[nsamppa]

...tältä osin mie nyt luovutan...

Sehän tässä vänkäämisessä on kehno puoli että asiallisille kirjoittajille käy näin ja vänkäys sen kun jatkuu.

[JL Anttola]

Selvennän vähän:

Edellisen viestin lopetin veli Mafferille osotettuun kysymykseen "ymmärrätkö nyt pointin?". Veli Maffer alotti seuraavan viestinsä "En ymmärrä". En mie mistää suuttunu enkä oo mihinkää katoamassa - vaikka joku sitä toivoskin? - tarkotin vaan, että mie en ossaa selvemmin itteäin ilmasta, eli en yritä ennää pointtia selvittää hänelle.

Veli Maffer on kaikesta vänkäämisestään huolimatta yks tämän sivuston helmiä. Jyrkät ja omanlaiset mielipiteet, mutta ei ainuttakaan henkilökohtasuuksiin menevää viestiä. Ei tyhmyyksiä, vaan johdonmukasia mielipiteitä. Respektiä! (Vaikka ei sammaa mieltä oliskaan.)

Tää keskustelu on ollu miun mielestä hedelmällinen tähän asti, ajatuksia avaava.

Jaakko

[hkoskenv]

En ymmärrä. Jos haluan tietynlaisen lopputuotteen ja saan sen sanelemalla kuvaajalle tasan tarkkaan miten, niin miksi edes tuhlaisin maapallon raaka-aineita romujen ostamiseen ja siten niiden tehtailuun?

Et tietenkään ymmärrä, jos kuvaat saadaksesi jotain lopputuotteita. Sitä bittiroskaa jota kertyy gigatavuja kovalevyille ja joka ei kiinnosta kiviäkään. Jotkut jopa printtaavat sitä paperille. Sitten varmaan voi palkata ammattilaisen, jos sellaista haluaa.

Valokuvaaminen on kokemusten hankkimista. Yrittää tehdä ja oppia kiinnostavia asioita ja ei sekään ikävää ole hankkia välillä kalliita leluja. Valokuvat, kuten sanoin, ovat vain lastua, sahanpurua, susikappaleita ym. prosessissa syntyvää jätettä. Valokuvaus on sikäli hyvä harrastus, ettei tule ongelmaa tekeleiden varastoimisesta tai jätteen hävittämisestä.

[hkoskenv]

Entä kun kantapäät on kivikossa joka ainut kerta?

Sellaista elämä on, kunnes sitten jonain päivänä oikaisee koipensa lopullisesti eikä kivikot enää haittaa.

[nsamppa]

Kyllä ainakin mua on ne kantapäiden kolinat opettanut eniten. Kuvausten jälkeen yritänkin aina muistella mitä kopsautuksia on käynyt, jotta ei tule kopsautettua uudelleen. Niin sitä sitten seuraavalla kerralla löytyy uusia kivikoita kopsauteltavaksi. Kerran ku kopsahtaa ni se on vain oppimista. Toinen on oppimista kantapään kautta. Kolmas sen sijaan on jo tyhmyyttä.