Canon EOS R, 1D, 5D, Nikon Z7/Z6,D500/D5/D7200/D750/D810/Df/D610, Fuji S2/S3 Pro/XT-n, Olympus Pen-F, M10, M5, Pentax K D ja ist D-sarja, Sony A7/A9 jne.
javal kirjoitti:Kuvakennonhan pitäisi olla neliön muotoinen (1:1) ja myöskin etsin, ja kuvaaja asettakoon kuvatessaan kameransa mihin suhdelukuun haluaa (4:3, 5:4, 3:2, jne..) ja se valittu rajaus avautuu jälkikäsittelyssä oletuksena, mutta raw voisi olla kuitenkin se alkuperäinen data koko kennon alueelta.
Kyllä se paras kennon muoto olisi ympyrä. Ja luultavasti myös optisesti helpoin toteutettava.
Aikoinaan suunnittelumaantiedettä yliopistossa opiskellessani opetettiin, että jonkin alueen paras jako samanlaisiin osiin on käyttää kuusikulmiota. Tällöin ei jää katveita kuten ympyrässä ja nelikulmioissa taas reuna-alueiden hallinnan kannalta nelikulmion koko menee hankalan pieneksi.
Ihan eri asia on, mitä kuvaaja kennon tallentamasta tiedosta tuottaa muiden näkyville. Kuten nykyisinkin.
*edit2* Voihan sen kuvan tulostaa pyöreäksi, soikioksi tai vaikka banaanin muotoiseksi. Mielikuvitus on ainoa todellinen rajoite
*edit* keskustelu on edennyt jo aika kauas otsikon aiheesta
Pan kirjoitti:Aikoinaan suunnittelumaantiedettä yliopistossa opiskellessani opetettiin, että jonkin alueen paras jako samanlaisiin osiin on käyttää kuusikulmiota. Tällöin ei jää katveita kuten ympyrässä ja nelikulmioissa taas reuna-alueiden hallinnan kannalta nelikulmion koko menee hankalan pieneksi.
Olisko syy kennojen suorakaidemuotoihin piikiekon paloittelussa kennoiksi: sahaaminen suoria linjoja pitkin on helpoin toteuttaa riittävällä tarkkuudella.
Jos kennon muoto olisi vapaa tuotannollisista rajoitteista, niin tolla kuuskulmiolla taidettaisiin saada paras hyötysuhde, kun sahataan kennoja irti pyöreästä piikiekosta.
Ja kuuskulmiohan käyttäisi piirtoympyrän alan jo melkoisen tehokkaasti hyödykseen.
Pan kirjoitti:Kyllä se paras kennon muoto olisi ympyrä. Ja luultavasti myös optisesti helpoin toteutettava.
Aikoinaan suunnittelumaantiedettä yliopistossa opiskellessani opetettiin, että jonkin alueen paras jako samanlaisiin osiin on käyttää kuusikulmiota. Tällöin ei jää katveita kuten ympyrässä ja nelikulmioissa taas reuna-alueiden hallinnan kannalta nelikulmion koko menee hankalan pieneksi.
Maantieteessä on hieman eri rajoitteet kuin puolijohdeteollisuudessa. Se pitäisi tehdä valmistusteknisesti niin, että kenno olisi suorakulmainen piipala, jossa olisi sitten kuusikulmaisella alueella pikseleitä. Kustannussäästö verrattuna koko suorakulmion täyttämiseen piskeleillä olisi merkityksetön. Ylimääräinen leikkely ihmeellisiin muotoihin on kallista.
Noissa kennoissa maksaa prosessi ja pinta-ala. Kaikki pikselit ja oheiskomponentit valmistuvat aina kerralla. Niiden lisääminen ei maksa sen enempää kuin ne vievät tilaa. Nuo ovat myös sellaisia prosesseja, että muutokset ovat hyvin kalliita, siksi ei kannata tuottaa valtavaa määrää eri tuotteita. Käytännössä valmistajat tekevät usein yhtä tuotetta, mutta rampauttavat niitä valmistuksen jälkeen (esim. polttamalla laserilla yhteyksiä piiriltä) tai valikoivat paremmin toimiva kalliimmiksi komponenteiksi ja huonommin toimivia halvemmiksi. Se on ollut arkipäivää esimerkiksi prosessorivalmistuksessa 90-luvulta asti ja erillistransistoreissa paljon kauemmin.
hkoskenv kirjoitti:Maantieteessä on hieman eri rajoitteet kuin puolijohdeteollisuudessa
Joo, toki näin. Toisaalta kyse on geometriasta eikä maantieteestä tai piiteknologiasta.
Mutta jos joku propellihattuinen lähtisi asiaa kehittelemään, niin uskon, että tuotannollisesti mielekkäät tekniset ratkaisutkin olisi löydettävissä. Täytyy vain ajatella asiaa jostain muusta kuin perinteisen valokuvauksellisen ilmaisun lähtökohdista. Tuo tekninen avantgardisti tarttee myös ennakkoluulottoman sponsorin. Minusta ei kummaksikaan ole. Taitaa jalat olla jo enemmän maan alla kuin päällä.
Pan kirjoitti:Mutta jos joku propellihattuinen lähtisi asiaa kehittelemään, niin uskon, että tuotannollisesti mielekkäät tekniset ratkaisutkin olisi löydettävissä.
Kyllä nykyään on tekniikoita leikata piikiekkoja muutenkin kuin timanttisahalla.
Mielenkiinnosta pistin kuukkeliin ja löytyi mm. laserleikkaus:
Precision MicroFab has worked with a number of clients to machine irregular shapes in silicon wafers. Our infrared fiber lasers can create these features with knife-edge quality, with minimal kerf and minimal chipping and spalding.
jalakanen kirjoitti:Mä kuvaan kiviä useimmiten hasselin superwidellä koska se nyt vaan on parhaita laajiksia joita on tehty.
Just latasin 500 EL/M:ään (vm 1974) PanF:ää ja tarkoitus on mennä tutkailemaan Porvoonjoen kuohuja Distaconin 40 millisellä (vm1979). Voi olla että joku kivikin osuu kuviin.
On tossa alumiinilootassa myös 80/2.8 Planar (vm 1974) ja 150/4 Sonnar (vm 1958). Jalustana sitten tutisematon Gitzon Studex Linhofin (vm. 1971) isolla kuulalla. Hasseliin löytyy myös 700mm perä, mutta siihen ei enää tuoretta filmiä löydy. Eikä mulla olisi passelia kierukkaakaan.
