Siis mikä juttu tämä on, että täällä pupukuvien seassa on yks helvetin hieno ilveskuva ja kukaan ei kommentoi mitään? Jäikö multa jotain ymmärtämättä, eläintarhassa otettu tms?
Hieno ruutu. Kuvan ottaja voisi kyllä kommentoida, onko tämä luonnossa otettu.
Metsän eläimistä on ketjussa kuvia, mutta metsäisiä eläinkuvia vähemmän. Niitä kaipailee allekirjoittanut. Laittakaahan tulemaan arvon dc-väki.
Känön kirjoitti:Kiitos, kyllähän tuo oli kerran elämässä kokemus.
Onnittelut. Ja ihan hyvän kuvan sait.
Itsellä on kerran tullut maastossa vastaan. Juoksi (tai laukkasi) edestäni viistottain arviolta 40 metrin päästä. Suolla olin, hieno tummuva syysilta. Sen muistaa lopun elämää miten majesteetillisen ja kevyen näköistä voi noin ison eläimen eteneminen olla vähän upottavankin suon päällä. Vesi roiskui komiasti tassuista. Kamera oli tietty rinkassa. Tuon päivän otsokohtaamisen kruunasi vielä muuttohaukka, joka tuli takaani ja ohitti läheltä matalalla, katsoen samalla suoraan silmiin. <3
Laitan pari vuotta sitten vapun jälkeen otetun hirvikuvan. Eivät osanneet vielä pelätä. Toinen ei edes noussut ylös. Olin kymmenen metrin päässä. Emohirvi lienee ollut lähistöllä tankkaamassa. Lähimpään taloon oli noin 50 m.
Aika mainio luontohavainto! Emä oli varmasti hyvin lähellä. Tällaiset kohtaamiset ovat myös vaarallisia, koska emä puolustaa vasojaan aggressiivisesti.
mattimi kirjoitti:Laitan pari vuotta sitten vapun jälkeen otetun hirvikuvan. Eivät osanneet vielä pelätä. Toinen ei edes noussut ylös. Olin kymmenen metrin päässä. Emohirvi lienee ollut lähistöllä tankkaamassa. Lähimpään taloon oli noin 50 m.
Kiitos. Onpa kiva tilannekuva. On ne kyllä söpösiä. Kerraasaan mainio ilme tuolla vasemmanpuoleisella kuvaan tallentunut.
Kerran osuin itse kanssa toukokuun alun (usvaisena) aamuna vastaavaan tilanteeseen, mutta oli kyllä todella pieniä vasat (2 kpl). Vieläpä komealla kilpikaarnahonkaisella jäkäläkalliolla. Emä painui toisen vasan kanssa sivummalle läheisen kuusikon kätköihin ja toinen lyyhistyi varpujen suojiin. Hyvin se maastoutui, kun 3-4 metrin päästä ei näkynyt mitään - pari kertaa toinen korva vain vilahti. Vaikka olosuhteet oli enemmän kuin kohdallaan, niin en tohtinut jäädä kiusaamaan ja kuvat jäi ottamatta yhtä ihan lyhyttä videota lukuunottamatta.
Tosi pieniä olivat - nippanappa jaloillaan pysyivät.
Tuosta Kapan pitääkö aina olla terävää topiikista mietin että jopa näissä joissain eläinpotreteissa (joita enimmäkseen kuvaan) on tilanteita missä liike saa näkyä. Eri asia ehkä mitä Kapa tarkoitti kun kuva muuten tässä terävä mutta tämä nyt meikäläisen epäterävää osastoa, mäyrä kuivaa kuin koira itseään uintireissun jälkeen.
No nyt on kyllä hieno kuva mäyrästä! Terävä ja epäterävä vaihtelee turkissa, aaltoliikemäinen kiertoliike menee läpi turkin edestä taakse! Ja kruununa ilmassa terävinä olevat pisarat, eli turkin kiertoliike on nopea! Kuvaaja ollut hereillä, ja hoksottimet kohdallaan. Päinvastoin kuin Löppönen äsken uutisstudiossa, kun taisi Reunamäen raportin jymyuutinen mennä kokonaan ohi korvien...
Pari kertaa oon moottoripyörän sarvien yli katellu mäyrää melko läheltä. Toisella kerralla oli kamerakin tankkilaukussa, mutta keskityin katselemaan ne sekunnit, mitkä mäyrä malttoi odotella. Ei edes pelottanut, toisin kuin silloin kun katselin hirveä silmiin hyvin läheltä, samoin moottoripyörän päältä. Jalkapatikassa metsässä liikkuessa en ole koskaan mäyrää nähnyt, toki on voinut mäyrä katsella minua montakin kertaa.
Kyll mettäpossua mielellää tästä kulmasta katsoo. Toissa kesänä tuli lenkkipolulla vastaan ennen keskiyötä hieman eikä väistäny juuri lainkaan. Molemmat ohitti toisensa n. metrin päästä polun reunoilta.
Edellinen lähikontakti 2014 kun mäyrä juoks eteen 80km/h vauhdissa ja etumaskin puolikas repesi irti roikkumaan.
Hyvin on heilutusoperaatio tallentunut yksityiskohtineen.
