full vs crop syväterävyys eli dof

[tehodia]

Jos vertaa kennon vaikutusta, pitää toki etäisyys olla sama. Kohde on tällöin toki eri.

Toi on ihan sopimiskysymys silloin, kun ollaan testitilanteessa. Eli se, että pidetäänkö objektiivi(/polttoväli) vai etäisyys samana. Käytännön tilanteissa objektiivi valitaan todennköisesti sen mukaan onko kamerassa kinokokoinen vaiko kroppikenno. Samoissa kohteissa esim toinen käyttäisi 24-70 mm -objektiivia ja toinen 18-55 mm -objektiivia.

[SuperDrive]

Jos vertaa kennon vaikutusta, pitää toki etäisyys olla sama. Kohde on tällöin toki eri.

Toi on ihan sopimiskysymys silloin, kun ollaan testitilanteessa. Eli se, että pidetäänkö objektiivi(/polttoväli) vai etäisyys samana. Käytännön tilanteissa objektiivi valitaan todennköisesti sen mukaan onko kamerassa kinokokoinen vaiko kroppikenno. Samoissa kohteissa esim toinen käyttäisi 24-70 mm -objektiivia ja toinen 18-55 mm -objektiivia.

Jos mitataan jotain vaikutusta, pitää muut parametrit pitää samoina, muuten mitataan jotain aivan muuta. Kennon koon pienentäminen yksistään pienentää syväterävyyttä. Kun samalla muutetaan polttoväliä kasvaakin syväterävyys. Syväterävyyskaavat eivät tunne kohdetta. Siellä ei ole ei merkiksi koiraa mukana kaavoissa. Siellä on vain kuivia lukuja. Kuvaaja, joka näkee kohteen toki katsoo eri perspektiivistä asioita.

Ajattele asiaa objektiivin syväterävyysmerkintöjen kautta. Se eivät mitenkään ota kantaa kohteeseen. Mieti miten merkintöjä pitää tulkita, jos onkin kroppikenno. Vastaus on: pitää katsoa runsasta aukkoa suuremman aukon merkintää.

Eli siis tarkoitan, että koko ajatus saman kohteen kuvaamisesta pitää unohtaa.

[Jovala]

Vaikka useat toistelevat väitettä että cropissa on parempi dof (syväterävyys) kuin täyskennosessa, niin en ole saanut sitä todistettua testikuvissani.

Tässä täytyy huomata, että aikoinaan sovittu tapa on suurentaa koko kennon alue vakiokokoiseksi kuvaksi. Se merkitsee pienemmässä kennossa suurempaa suurennossuhdetta.
Tätä vakiokokoista kuvaa sitten katsotaan vakioetäisyydeltä.

Jos muut parametrit on pidetty samoina (etäisyys, aukko, polttoväli), niin kroppikennon alueeseenhan on kuvautunut sama alue kohteesta kuin täyskennon keskiosaan. Lisäksi täyskennossa näkyy kohteesta muutakin ympäristöä.

Lopputulemana ainoa ero on suurennossuhde: Kropin kuva on suurempi kuin täyskennon kuvan mitat kropin alueesta. Kropissa näkyy siten yksityiskohtia enemmän.
Kroppikennossa on siis myös suurempi syväterävyys näin mitaten.

Toisinkin voitaisiin toki tehdä. Tai sopia tehtäväksi. Onhan tuo vanha tapa hieman harhaanjohtava.

[tehodia]

Jos mitataan jotain vaikutusta, pitää muut parametrit pitää samoina, muuten mitataan jotain aivan muuta. Kennon koon pienentäminen yksistään pienentää syväterävyyttä. Kun samalla muutetaan polttoväliä kasvaakin syväterävyys. Syväterävyyskaavat eivät tunne kohdetta. Siellä ei ole ei merkiksi koiraa mukana kaavoissa. Siellä on vain kuivia lukuja. Kuvaaja, joka näkee kohteen toki katsoo eri perspektiivistä asioita.

Sitä juuri yritin sanoa, että kaikkia muita parametreja ei voi pitää samoina, siis käytännössä. Ajattelen asiaa valmiin kuvan kannalta, en pelkkänä testitilanteena. Otetaan ensin kuva esim juhlavierasjoukosta kinokennoisella niin, että kaikki vieraata mahtuvat juuri ja juuri kuvaan. Jos pysytään paikoillaan ja vaihdetaan vaan objektiivi kroppikennoiseen runkoon, niin osa porukasta jäisi kuvan ulkopuolelle.

Siten olisi pakko valita mikä parametri muutetaan, jos halutaan saada koko joukko kuvaan myös kroppikameralla. Jos kuvan sisätö (rajaus) on se parametri, jota ei haluta muuttaa, niin silloin on muutettava polttoväliä tai kuvausetäisyyttä. Ja nuo molemmat lisäävät sitä syväterävyyttä.