Sigma 85mm f1.4 ART julkaistu

Objektiivit, filtterit, loitot jne.
hkoskenv
Viestit: 4411
Liittynyt: Elo 15, 2010 13 : 19

Viesti Kirjoittaja hkoskenv »

niffe kirjoitti:En tarkoita pelkästään kokoa, vaan sitä, ettei perinteisen potrettilasin myöskään tarvitse olla työkalupakin terävin lasi. Riittää, että tulee sopivasti kontrastia, pienistä yksityiskohdista ei ole niin suurta lukua, koska silmäripsiä lukuunottamatta niitä saa poistaa sitten jälkikäsittelyvaiheessa. Kuvautumisvirheitähän noissa ei juuri tapaa.
Nykyään terävyys on myös päämäärä itsessään tai jonkinlainen statusjuttu teknisemmin suuntautuneiden harrastajien keskuudessa. Kaikkien kameroiden ja objektiivien terävyys on ylittänyt jo kauan sitten sen, mitä valokuvaamiseen tarvitaan joitain erikoissovelluksia lukuunottamatta. A1- kokoisten vedosten tekijät ovat mitätön marginaaliryhmä. Mutta terävyys on helppo mitata objektiivisesti ja vertailla, toisin kuin moni muu valokuviin liittyvä asia.

Se nyt vain on hienoa suurentaa hyvin tarkentunut kuva ruudulle ja ihmetellä yksityiskohtien määrää, vaikka niillä ei mitään järjellistä merkitystä olisikaan. Ei ole silläkään, että kuvauttaa pärstänsä, maiseman tai mitä tahansa ja panee sen seinälle.
Hannu
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
Sakke_K
Viestit: 7548
Liittynyt: Heinä 21, 2005 18 : 00

Viesti Kirjoittaja Sakke_K »

hkoskenv kirjoitti:Nykyään terävyys on myös päämäärä itsessään tai jonkinlainen statusjuttu teknisemmin suuntautuneiden harrastajien keskuudessa. Kaikkien kameroiden ja objektiivien terävyys on ylittänyt jo kauan sitten sen, mitä valokuvaamiseen tarvitaan joitain erikoissovelluksia lukuunottamatta.
En kyllä sanoisi kaikkien objektiivien... tai ehkä joo himmennettynä terävyys. Erinomainen piirto korreloi kyllä yleensä muidenkin hyvien ominaisuuksien kanssa. Kuvaan vain tulee "sitä jotain" kun piirto, kontrasti, värien toisto ym. ovat korkealla tasolla. Samoin virheiden puuttuminen on hyvä juttu. Bokeh voi olla viilattu hienoksi.

Kuviin tulee hyvällä kennolla ja todella hyvillä objektiiveilla tiettyä vakuuttavuutta pakettina, jota ei huonolla objektiivilla saavuta. Mutta, toki vain silloin kun muussakaan kuvaustekniikassa ei tingitä, eli kun roiskitaan sarjakuvauksella käsivaralta suht pitkillä ajoilla ja tarkennuksen ollessa sinne päin, ei eroja kukaan näe.
--------
Aves!
niffe
Viestit: 2158
Liittynyt: Marras 11, 2012 21 : 56

Viesti Kirjoittaja niffe »

Sakke_K kirjoitti:
hkoskenv kirjoitti:Nykyään terävyys on myös päämäärä itsessään tai jonkinlainen statusjuttu teknisemmin suuntautuneiden harrastajien keskuudessa. Kaikkien kameroiden ja objektiivien terävyys on ylittänyt jo kauan sitten sen, mitä valokuvaamiseen tarvitaan joitain erikoissovelluksia lukuunottamatta.
En kyllä sanoisi kaikkien objektiivien... tai ehkä joo himmennettynä terävyys. Erinomainen piirto korreloi kyllä yleensä muidenkin hyvien ominaisuuksien kanssa. Kuvaan vain tulee "sitä jotain" kun piirto, kontrasti, värien toisto ym. ovat korkealla tasolla. Samoin virheiden puuttuminen on hyvä juttu. Bokeh voi olla viilattu hienoksi.

Kuviin tulee hyvällä kennolla ja todella hyvillä objektiiveilla tiettyä vakuuttavuutta pakettina, jota ei huonolla objektiivilla saavuta. Mutta, toki vain silloin kun muussakaan kuvaustekniikassa ei tingitä, eli kun roiskitaan sarjakuvauksella käsivaralta suht pitkillä ajoilla ja tarkennuksen ollessa sinne päin, ei eroja kukaan näe.
Totta kai, polemisoin vain lähinnä tätä "norsupyssyllä jänismetsälle"-tyyppistä ajattelua suunnittelussa. Fotoalalla on paljon sovelluksia, joissa katsotaan kuvien laatutason olevan riittävä, kun kuvasta lakkaa ilman elektronimikroskooppia näkemästä merkittäviä laadullisia eroavaisuuksia ;)
habannaama
Viestit: 5161
Liittynyt: Helmi 12, 2008 21 : 35

Viesti Kirjoittaja habannaama »

Määrittele termi "kuvien laatutaso" ?
Miksi ajaa BMW:llä, kun voi lentää LSD:llä.
niffe
Viestit: 2158
Liittynyt: Marras 11, 2012 21 : 56

Viesti Kirjoittaja niffe »

habannaama kirjoitti:Määrittele termi "kuvien laatutaso" ?
Siitä nyt voisi turinoida kouluaineen verran ja enemmänkin, mutta lähdetään nyt kopistin tai fotarin lähtökohdista ja oletetaan visuaalisesti kuvien laatutason olevan riittävä, kun kuva näyttää keskimäärin hyvältä. Kuvien laatutaso ei riitä, jos ne eivät näytä visuaalisesti riittävän laadukkailta suhteutettuna kokonaisuuteen, kuten esim. johonkin kuvapopulaatioon. Käytännössä pitää katsella riittävästi referenssikuvia, että vähitellen harjaantuu näkemään ongelmat ja virheet, joilla on merkitystä. Tässä kontekstissa haluan lähinnä viitata siihen, että "rahalla saa"-filosofialla toki saa ostettua turvallisuutta näihin epävarmuustekijöihin, mutta tuntuuhan se pahalta, jos ei pysty 24-tuumaiselta monitorilta kertomaan sokkotestissä eroa kameran mukana toimitettavan 150 euron zoomin ja 1300 euron zeissin välillä lukematta DxO:n raporttia aiheesta.
Jappee
Viestit: 2252
Liittynyt: Heinä 07, 2009 13 : 19

Viesti Kirjoittaja Jappee »

Kyllähän nykyään melkein kaikki harrastukset kääntyvät vahvasti materiaalimasturbation suuntaan. Sitä moni ei halua myöntää ja keksii sitten monia itsestä mukavalta kuullostavia selityksiä sille miksi roinaa pitää olla/hankkia. Merkityksellisten erojen/vikojen haitta kai monissa välineissä on saatu korjattu jo aikaa sitten.

Kyllä hienoilla välineillä saa uskottavuutta ja tietenkin asiat helpottuu, mutta tuossa edellä mainitussa sokkotestissä eroja/vikoja onkin sitten vaikea huomata.

Itselle kuitenkin tekniikan kehittymisen seuraaminen on mielenkiintoista. Harrastamista kai sekin on jos/kun vertaa puolen nyrkin kokoisen objektiivin tuotoksia vastaavan polttovälin perunanuijan kokoisen objektiivin tuotoksiin. Tosin onko siinä kauheasti järkeä, se onkin jo toinen asia...
nomad
Viestit: 20313
Liittynyt: Huhti 26, 2007 16 : 22

Viesti Kirjoittaja nomad »

Jappee kirjoitti:Kyllähän nykyään melkein kaikki harrastukset kääntyvät vahvasti materiaalimasturbation suuntaan. Sitä moni ei halua myöntää ja keksii sitten monia itsestä mukavalta kuullostavia selityksiä sille miksi roinaa pitää olla/hankkia. Merkityksellisten erojen/vikojen haitta kai monissa välineissä on saatu korjattu jo aikaa sitten.

Kyllä hienoilla välineillä saa uskottavuutta ja tietenkin asiat helpottuu, mutta tuossa edellä mainitussa sokkotestissä eroja/vikoja onkin sitten vaikea huomata.
Hiukan aikaa tuotakin kestää, mutta käytännön valokuvaustoiminta - ken siihen asti etenee - karsii tehokkaasti ylivarustautumista. On olemassa kultainen keskitie jonka yli menevä varustautuminen enemmän haittaa kun auttaa valokuvaamista.
Jappee kirjoitti:Itselle kuitenkin tekniikan kehittymisen seuraaminen on mielenkiintoista. Harrastamista kai sekin on jos/kun vertaa puolen nyrkin kokoisen objektiivin tuotoksia vastaavan polttovälin perunanuijan kokoisen objektiivin tuotoksiin. Tosin onko siinä kauheasti järkeä, se onkin jo toinen asia...
Nojatuolihubaa josta itsekin tiettyyn rajaan asti pidän... Mutta jälleen kerran, valokuvaaminen on tehokas vastalääke kalustorunk*.
hkoskenv
Viestit: 4411
Liittynyt: Elo 15, 2010 13 : 19

Viesti Kirjoittaja hkoskenv »

niffe kirjoitti:Totta kai, polemisoin vain lähinnä tätä "norsupyssyllä jänismetsälle"-tyyppistä ajattelua suunnittelussa. Fotoalalla on paljon sovelluksia, joissa katsotaan kuvien laatutason olevan riittävä, kun kuvasta lakkaa ilman elektronimikroskooppia näkemästä merkittäviä laadullisia eroavaisuuksia ;)
Suunnittelu vastaa kysyntään. Nettipalstojen ja testisivujen mukaan norsupyssyillä on kysyntää ja jotkut valmistajat vastaavat siihen. Siitä voi väitellä loputtomasti onko mikään kuvaaminen tai harrastaminen järkevää. Kyllä kai harrastukselta haetaan enemmään mielihyvää kuin jollain tavalla hyödylliseksi katsottavaa lopputulosta.

Mielihyvä on psykologinen asia, johon vaikuttaa tieto, aiemmat kokemukset, asenteet, toimintaan käytetty vaiva jne. Sokkotesti on täysin erilainen kokemus kuin tietoinen toiminta, ja siten yleensä huono mittari hifistelyyn liittyvissä mielipideasioissa. Jotkut eivät anna arvoa sellaisille, mutta toisille se on harrastuksen ydin.

Se on totta, mitä joku sanoi, että usein hifistelijät yrittävät keksiä teknisiä syitä mielihyvälle, vaikka niitä ei oikeasti ole. Se on vakea tunnustaa, että se on pelkkää mielipidettä ja tunnetta. Toisaalta ainakin minä olen huomannut, että sen tunnustaminen itselle auttaa tekemään valintoja, joihin voi olla tyytyväisempi. Ilman sitä harrastus menee helposti loputtomaksi täydellisen kaluston metsästykseksi, jossa palaa rahat ja hermot.
Hannu
Rockford
Viestit: 7275
Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rockford »

niffe kirjoitti:Tässä kontekstissa haluan lähinnä viitata siihen, että "rahalla saa"-filosofialla toki saa ostettua turvallisuutta näihin epävarmuustekijöihin, mutta tuntuuhan se pahalta, jos ei pysty 24-tuumaiselta monitorilta kertomaan sokkotestissä eroa kameran mukana toimitettavan 150 euron zoomin ja 1300 euron zeissin välillä lukematta DxO:n raporttia aiheesta.
Ite olen lähtenyt koko oman valokuvausharratuksen ajan siitä oletuksesta että lopullinen näyttölaite kuville mun elinaikana on kuitenkin jotain ihan muuta kuin se 24" monitori. Eli itelle ainakin tarvoite on päästä ennemmin tai myöhemmin laatuun mitä voi katsoa myös jostain seinän kokoiseltä näytöltä parin-kolmen metrinkin päästä ilman, että kaikenlaiset optiset ja muut virheet häiritsee.
hkoskenv kirjoitti:A1- kokoisten vedosten tekijät ovat mitätön marginaaliryhmä.
Kun aikoinaan diakuvia tottui katsomaan isona valkokankaalta niin ei minusta ole järkeä laskea rimaa tuon katselukoon suhteen digimaailmassakaan. Eihän isot 65-75" näytöt maksa enää kuin muutaman samankokoisen pohjustetun vedoksen verran.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
Rockford
Viestit: 7275
Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rockford »

nomad kirjoitti:Hiukan aikaa tuotakin kestää, mutta käytännön valokuvaustoiminta - ken siihen asti etenee - karsii tehokkaasti ylivarustautumista. On olemassa kultainen keskitie jonka yli menevä varustautuminen enemmän haittaa kun auttaa valokuvaamista.
Tätä hommaa voi harrastaa niin monista lähtökohdista. Täällä suurin osa liikkuu ulkona ja luonnossakin kameran kanssa. Toisaalta jos kuvaa lähinnä sisätiloissa ja autolla pääsee melkein oven viereen, kuten itse teen, niin kynnys on aika korkealla että kameroiden ja putkien suhteen alkais kamat hidastaa menoa, mutta studiovalojen ja taustojen raahaamisen mielekkyys on kyllä käynyt jo parikin kertaa mielessä vaikka hyvin vähän olen niitä edes roudaillut.

Siinä vaiheessa kun auton peräkontissa on useamman kymmenen kilon setti kamaa ei se muutama sata grammaa yhden objektiivin painossa kuitenkaan hirveästi ahista. Toki en silloin yleensä tartte sitä parasta piirtoa aukolla f/1.4 muutenkaan.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
tonskulus
Viestit: 3426
Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tonskulus »

nomad kirjoitti:
Jappee kirjoitti:Kyllähän nykyään melkein kaikki harrastukset kääntyvät vahvasti materiaalimasturbation suuntaan. Sitä moni ei halua myöntää ja keksii sitten monia itsestä mukavalta kuullostavia selityksiä sille miksi roinaa pitää olla/hankkia. Merkityksellisten erojen/vikojen haitta kai monissa välineissä on saatu korjattu jo aikaa sitten.

Kyllä hienoilla välineillä saa uskottavuutta ja tietenkin asiat helpottuu, mutta tuossa edellä mainitussa sokkotestissä eroja/vikoja onkin sitten vaikea huomata.
Hiukan aikaa tuotakin kestää, mutta käytännön valokuvaustoiminta - ken siihen asti etenee - karsii tehokkaasti ylivarustautumista. On olemassa kultainen keskitie jonka yli menevä varustautuminen enemmän haittaa kun auttaa valokuvaamista.
Jappee kirjoitti:Itselle kuitenkin tekniikan kehittymisen seuraaminen on mielenkiintoista. Harrastamista kai sekin on jos/kun vertaa puolen nyrkin kokoisen objektiivin tuotoksia vastaavan polttovälin perunanuijan kokoisen objektiivin tuotoksiin. Tosin onko siinä kauheasti järkeä, se onkin jo toinen asia...
Nojatuolihubaa josta itsekin tiettyyn rajaan asti pidän... Mutta jälleen kerran, valokuvaaminen on tehokas vastalääke kalustorunk*.
Komppaan vahvasti. Itselläni alkuaikoina tuppasi lähtemään enempi tuonne kalustorunk* puolelle koko touhu, sittemmin kun pääsin kuvaamaan ns. paremmilla vermeillä niin pian huomasin että eihän nää itse valokuvaamiseen tuokaan oikeastaan mitään lisää. No onhan se johonkin pisteeseen asti kiva suurennella kuvia ja syynätä 100% kroppeja jotka ovat veitsen teräviä mutta en kokenut sillä olevan oman valokuvaamisen kannalta mitään tekemistä ja siksi päätin poistua siltä alueelta tyystin.
Katselin myös vanhoja valokuvakirjoja sekä dioja valkokankaalta isossa koossa projisoituna, eikä yhdessäkään kuvassa mikään optinen heikkous (terävyyden osalta) pistänyt silmään siinämäärin että olisi katselunautintoa häirinnyt. Enempi mielestäni kuviin vaikuttaa tekniseltä puolelta muut seikat, kuten erityisesti bokeh. Sillä sentään on jo jotain vaikutusta kuvakerrontaakin toisin kuin äärimmäisellä terävyydellä. Erilaisella bokehilla saa kuviin erilaista fiilistä jne.. viimeisin terävyys on toissijaista. Eikä sillä ole minulle ainakaan merkitystä piirtääkö joku lasi 50lp/mm vai 40lp/mm, molemmat ovat käytännössä yhtä teräviä. Joku 20lp/mm alkaa jo olla tietty rajoilla, jos kuvassa on jotain yksityiskohtia joiden halutaan selvästi erottuvan.
Canon 85 1.2L ii on sutumpi kuin tämä uusi Sigma, mutta sillä kuvanneena totesin jotta riittävän skarppi sekin on täydellä aukolla kuva-alan keskeltä. Bokehista pidin siinä kovasti ja se olisi yhä valintani jos joku 85millinen pitäisi hankkia. Oikeastaan ainut asia joka mielestäni tuota Sigmaa puoltaa, on vähäisempi epäterävien alueiden CA.

No makuasioita varmaan nämäkin jossainmäärin, jos joku diggaa siitä äärimmäisestä terävyydestä niin go for it!
Kyllä minäkin siinämäärin tekniikasta pidän jotta aktiivisesti seuraan laitteistojen kehitystä ja jonkinverran myös testailen uusia releitä itse. Sekin lähinnä siksi, että haluan pysyä ajan hermoilla jos ja kun joku jotain aiheeseen liittyvää kyselee.
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
mremonen
Viestit: 9240
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

No nyt kun olette täällä r*nkkailleet aikanne, niin 85/1.4 A vai Nikonin 105/1.4? Vaikka vannoin etten moiseen käsiäni sotke ikuna. Mutta eihän mun pitänyt ostaa D810:ä (ylihintaista p*skaa) eikä myöskään D500:sta (kröppirunko ja ylihintaista p*skaa). Joten tyylillenin uskollisena - koska olen molemmat linssit haukkunut tarpeettomiksi ja ylihintaisiksi p*skoiksi - niin minun on hankittava vähintään jompi kumpi. Mutta kumpi? Vai odotanko 135-millistä jommalta kummalta. 85/1.8G löytyypi kyllä, mutta se on niin meh...

Ei, oikea vastaus ei ole, että osta se kumman tarvitset.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
hassel
Viestit: 3703
Liittynyt: Tammi 18, 2013 21 : 24

Viesti Kirjoittaja hassel »

mremonen kirjoitti:No nyt kun olette täällä r*nkkailleet aikanne, niin 85/1.4 A vai Nikonin 105/1.4? Vaikka vannoin etten moiseen käsiäni sotke ikuna. Mutta eihän mun pitänyt ostaa D810:ä (ylihintaista p*skaa) eikä myöskään D500:sta (kröppirunko ja ylihintaista p*skaa). Joten tyylillenin uskollisena - koska olen molemmat linssit haukkunut tarpeettomiksi ja ylihintaisiksi p*skoiksi - niin minun on hankittava vähintään jompi kumpi. Mutta kumpi? Vai odotanko 135-millistä jommalta kummalta. 85/1.8G löytyypi kyllä, mutta se on niin meh...

Ei, oikea vastaus ei ole, että osta se kumman tarvitset.
Osta kerralla nikon 200mm f2 vr II, niin takaan että saat sen kuuluisan onnen tunteen ja laatua koko rahalla.
mremonen
Viestit: 9240
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

hassel kirjoitti:Osta kerralla nikon 200mm f2 vr II, niin takaan että saat sen kuuluisan onnen tunteen ja laatua koko rahalla.
Tää oli kyllä aika lailla paha... Mulla on tosin vitriinin hyllyjen väli korkeimmillaankin 23cm. Rajoille taidetaan mennä.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
hkoskenv
Viestit: 4411
Liittynyt: Elo 15, 2010 13 : 19

Viesti Kirjoittaja hkoskenv »

hassel kirjoitti:Osta kerralla nikon 200mm f2 vr II, niin takaan että saat sen kuuluisan onnen tunteen ja laatua koko rahalla.
Onnen tunne voi olla katkolla, kun lasku tulee nettipankkiin. Jos ei, niin turha sitä on miettiä kumman ostaa. Sen kun ostaa molemmat ja 200/2:n kanssa.
Hannu
talonherra
Viestit: 1340
Liittynyt: Heinä 16, 2014 23 : 10

Viesti Kirjoittaja talonherra »

Itse miettiny ja harkinnu tätä Sigmaa... mutta jotenki tän ja 50mm artin bokehi ei iske, vaikka piirto muuten loistava..
Instagram: jani.honkala
Flickr: Jani Honkala
sahe69
Viestit: 593
Liittynyt: Elo 04, 2004 1 : 46
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja sahe69 »

mremonen kirjoitti:No nyt kun olette täällä r*nkkailleet aikanne, niin 85/1.4 A vai Nikonin 105/1.4? Vaikka vannoin etten moiseen käsiäni sotke ikuna. Mutta eihän mun pitänyt ostaa D810:ä (ylihintaista p*skaa) eikä myöskään D500:sta (kröppirunko ja ylihintaista p*skaa). Joten tyylillenin uskollisena - koska olen molemmat linssit haukkunut tarpeettomiksi ja ylihintaisiksi p*skoiksi - niin minun on hankittava vähintään jompi kumpi. Mutta kumpi? Vai odotanko 135-millistä jommalta kummalta. 85/1.8G löytyypi kyllä, mutta se on niin meh...

Ei, oikea vastaus ei ole, että osta se kumman tarvitset.
Jos et oikeasti tarvitse kumpaakaan niin osta molemmat, jääpähän arvuuttelut pois :)
tonskulus
Viestit: 3426
Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tonskulus »

talonherra kirjoitti:Itse miettiny ja harkinnu tätä Sigmaa... mutta jotenki tän ja 50mm artin bokehi ei iske, vaikka piirto muuten loistava..
Saman huomannut, toisaalta Sigma 50 1.4 EX:n bokeh oli ihan nättiä vielä (ainakin nätimpi kuin Canon 50 1.4). Tosin onhan noi optiselta konstruktioltaankin suht erilaisia, Artti on suorastaan eksoottisen muikea. Sekä 50 että 85 artissa etulinssiryhmät ovat suht monimutkaisia verrattuna perinteisiin double-gauss malleihin. Ehkä tuolla rakenteella ollaankin haettu vain sitä äärimmäistä piirtoa, mutta huonona puolena lievä levottomuus bokehiin.
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
talonherra
Viestit: 1340
Liittynyt: Heinä 16, 2014 23 : 10

Viesti Kirjoittaja talonherra »

Juurikin näin.. juu kyllähän ARTti Sigmojen kuva on muuten todella nättiä.. itsellä canonin 50mm 1.4 usm, L sarjalaiseen asti en lompakkoa raaskinut raottaa, bokehista tykkään tässä, vaikka piirto suttua.. Sigman bokeh on mun silmään vain "sumennus" , mutta pelittää sekin varmasti kun huomio sen kuvatessa.. noissa vanhemmissa sigmoissa taas tosiaan "kauniimpi" bokeh. Sigman piirron ja cänönin bokehinko sais yhteen nii johan ois herkullinen linssi👍😀.
Mutta juu, toinen tykkää äidistä, toinen tyttärestä.. pääasia että jokainen nauttii kuvata millä kuvaa.👍
Ja kuvaajahan sen kuvan tekee eikä kamera. Itselläni tulee rajat vastaan omassa kokemuksen puutteessa ennen kalustoa. Nöyränä mennään ja yritetään joka kerta parantaa hommaa. Ei oppi ojaan kaada.
Instagram: jani.honkala
Flickr: Jani Honkala
Lay
Viestit: 594
Liittynyt: Kesä 08, 2010 20 : 23

Viesti Kirjoittaja Lay »

Miten luotettavia Canonin 50mm (1.2 & 1.4) ja 85mm (1.2 & 1.8) ovat tarkennuksen reunapisteillä? En vaihtaisi tuota 50mm Art pois, sillä piirtää mielestäni erittäin nätisti, mutta tuleehan sillä välillä huteja reunapisteillä tarkennettaessa. Nykyisellä rungolla toki entistä vähemmän.

On niitä nätimpääkin pokehia tuottavia laseja, mutta se ei itseä kuvissa häiritse. Jos tarkennus ei osu kohdalleen, niin kuvahan on käyttökelvoton.
Viimeksi muokannut Lay, Tammi 06, 2017 14 : 51. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Vastaa Viestiin