Kysymyspatterini

[urpokarhu]

Hei,

Olen aloitteleva lintu-, eläin-, maisema-kuvaaja Turusta, omistan:

MicroFourThirds kameran Olympus OM-D E-M10 mark 2
14-42mm f 4.0-5.6
40-150mm f4.0-5.6
Rollei Fotopro DIGI 3400 jalustan (16 euroa)

Yleiset valokuvaukseen liittyvät kysymykset:

1. Miten saan kuvattua/tallennettua aurigonlaskun kaikki värisävyt?
2. Miksi värisävyt näyttävät erilaiselta silmällä ja kameran näytöllä ja lopuksi tietokoneen näytöllä?
4. Mitä Program(P)-ohjelmassa oikeasti täytyy itse säätää?
5. Mikä on paras tapa ottaa kuvia liikkuvasta kohteesta?

6. Kamerassa voi säätää erikseen kuvaan kirkkautta tai tummuutta (ehkä valotusta), miten tämä eroaa aukon koon säätämisestä isommaksi jolloin linssi saa enemmän valoa tai ISO-arvon säätämisestä? Onko tämä valotuksen korjaus eli jos histogrammi näyttää päin mäntyä niin silloin kuuluu käyttää tätä?

9. Kuvaan aurinkoisella säällä ulkona ja ihmiset/eläimet ovat mustia siluetteja kuvassa, mitä tehdä kun salama ei kanna tai sitä ei voi käyttää? Siirrynkö siten että aurinko jää oikealle puolelleni valaisten kohteeni mutta en joudu kuvaamaan vastavaloon.

10. Miten hämärässä sisätilassa kuvataan ilman salamaa?
15. Mikä on oikea ISO arvo käyttää? Pitäisikö aina pyrkiä käyttämään ISO 100?
16. Pitääkö kameran manuaalista tilaa pelätä?
17. Mitä tarkoittaa kinovastaavuus?

Objektiivikysymykset

3. Kuvaan järvellä/merellä lintuja 150mm objektiivillä, objektiivi heiluu tuulessa kun se on maksimiasennossa, onko niin että hyvällä jalustalla kamera ei heilu eikä tule etupainoiseksi?
7. Mitä merellä/risteilyllä kuvaamisessa kannattaa ottaa huomioon? Pitää hankkia suodattimia objektiiviin?
8. 40-150mm objektiivi MFT-kameralla vastaa 80-300mm isolla kameralla onko oikeasti näin?
11. Mitä varusteita ja vinkkejä vesilintujen kuvaukseen? Itsestäni tuntuu että 150mm ei riitä vaan tarvitsen 300mm objektiivin.
12. Saako kameraani suuremman polttovälin kuin 300mm objektiiviä?
13. Ovatko kiinteänpolttovälin objektiivit turhia kun silloin on sidottu yhteen ja samaan polttoväliin etkä voi zoomata sisäänpäin? Mitä etuja on kiiteän polttovälin objektiivista?
14. Jos hankin 70-300mm f4-5.6 objektiivin teenkö enää mitään 40-150mm f4-5.6 objektiivillani?

[PeCa]

16. Hmm, juu. Tämän varmaan tiesitkin?

[Rockford]

6. Olettaisin että tässä tarkoitat automaattivalotuksen korjausta. Tällä säädöllä kameran automaattivalotukselle kerrotaan miten tummana/vaaleana haluat kuvan kohteen toistuvan kuvassa. Aiheesta enemmän: http://digifaq.info/digifaq/3_ecomp.html

10. Ensin täytyy miettiä sitä, liikkuuko kuvattava kohde vai ei. Jos kohde ei liiku ja kamerankin saa jalustalle tai muuten liikkumattomaksi on valotusparametrien valinnassa paljon enemmän vapausasteita kuin liikkuvan kohteen tapauksessa. Eli käytännössä valotuaikaa voi pidentää aika vapaasti. Kuvanvakaajakin auttaa tässä osaltaan vaikka kamera olisi kädessäkin.

Liikkuvan kohteen tapauksessa pitää päättää millainen kuva halutaan. Jos vain osa kuvan kohteesta liikkuu tai liikkuvan kohteen ei tarvitse toistua terävänä voit ehkä kuvata tällöinkin pitkällä valotusajalla. Usein halutaan kuitenkin kuva, jossa kohde on liikkeestä huolimatta ainakin kohtuullisen terävä. Tällöin valotusajan joutuu pitämään kohteen liike huomioiden riittävän lyhyenä, jolloin taas usein tarvitaan isoa aukkoja ja suurta herkkyyttä. Tilanteesta riipuen suurinkaan aukko ja suurinkaan käyttökelpoinen herkkyys ei aina riitä oikein valottuneeseen kuvaan. Sun zoom-objektiiveihin verrattuna valovoimaisella kiinteäpolttovälisellä objektiivilla saisit noin 3 aukkoa lisää valoa, mikä voi joissain tilanteissa olla merkittävä etu liikkuvien, tai miksei paikallaan pysyvienkin, kohteiden kuvauksessa hämärässä.

Lisää aiheesta löytyy: http://digifaq.info/digifaq/5_hamara.html ja http://digifaq.info/digifaq/5_tarays.html

15. Oikean ISO-arvon valinta on osa valotusparametrien valintaa ja siten osaltaan sidottu valotusajan ja aukon valintaan. Jos kuvaat automaattivalotuksella voit jättää ISO-arvon valinnankin kameran huoleksi. http://digifaq.info/digifaq/5_herkkyys.html

[Maffer]

Mikään digikamera ei tallenna auringonlaskun täysiä sävyjä vastavaloon. Tällöin joudutaan ottamaan kaksi tai useampia valotuksia missä on erikseen valot ja varjot oikein sekä sitten yhdistämään ne sopivasti.

Jalusta kannattaa heittää ensimmäisenä mäkeen. Tuollaisella ei pitkälle mennä. Kaikki lähtee tukevasta jalustasta jos sellaista haluaa ylipäätänsä käyttää.

[hkoskenv]

1. Miten saan kuvattua/tallennettua aurigonlaskun kaikki värisävyt?
2. Miksi värisävyt näyttävät erilaiselta silmällä ja kameran näytöllä ja lopuksi tietokoneen näytöllä?

Valokuvauksen ongelma on se, että valon jatkuva spektri jaetaan kolmeen tietyllä tavalla painotettuun värikomponenttiin. Se toimii kohtuullisen hyvin, koska silmäkin tekee samoin, siinä on kolmea aistinsolutyyppiä, joilla on erilaiset herkkyydet.

Silmän värisoluilla ja kameran värisuodatetuilla pikseleillä on kuitenkin erilaiset herkkyyskäyrät. Tietokoneen näyttöjen värit avihtelevat ja niiden kalibrointi sitäkin enemmän. Värikalibroinnilla voi hallita ongelmaa, mutta se ei ole täydellinen ja joudut säätämään lopulliset värit sellaiksi, joista pidät.

4. Mitä Program(P)-ohjelmassa oikeasti täytyy itse säätää?

Kamerasi käyttöohje vastannee kysymykseen parhaiten. Minusta P-ohjelma on aivan turha. Kannattaa välttää sitä, jos et erityisesti tiedä mitä se tekee ja miksi haluat käyttää sitä.

5. Mikä on paras tapa ottaa kuvia liikkuvasta kohteesta?

Tämä on aika laaja kysymys. Se vaihtelee hvyin paljon riippuen kohteesta ja kuvausoloista ja mitään kätevää, helppoa ja yleispätevää tapaa ei ole. Noilla peilittömillä pikkukameroilla normaalielämän kohteille paras keino on usein tarkentaa kamera käsin ennalta ja odottaa, että kohde on siinä paikassa. Sillä on rajansa, mutta kärsivälliset kaverit saavat hienoja tuloksia. Vaativaan actionpainotteiseen kuvaamiseen (ei välttämättä sen ihmeellisempää kuin leikkivän lapsen kuvaaminen) pitäisi olla peilijärjestelmä, mielellään hintahaitarin keski- tai yläpäästä.

9. Kuvaan aurinkoisella säällä ulkona ja ihmiset/eläimet ovat mustia siluetteja kuvassa, mitä tehdä kun salama ei kanna tai sitä ei voi käyttää? Siirrynkö siten että aurinko jää oikealle puolelleni valaisten kohteeni mutta en joudu kuvaamaan vastavaloon.

Jos et voi vaikuttaa valaisuun, etkä ole tyytyväinen varjojen nostoon kuvankäsittelyn keinoin, sitten ei auta kuin muuttaa kuvausgeometriaa.

10. Miten hämärässä sisätilassa kuvataan ilman salamaa?

Riippuu mitä haluat. Jos kuvaat ihmisiä, tarvitset kinokennoisen järjestelmäkameran. Jos staattisia kohteita, jalusta ja pitkä valotusaika toimii. Kokeile kuitenkin myös nostaa rohkeasti ISO-arvoa. Se kohisee minkä kohisee ja sinun silmää särkee, mutta normaalikokoiset vedokset ovat käytännössä riittävän hyviä 99 %:lle ihmisistä ja kaverit ja sukulaiset kiittävät.

15. Mikä on oikea ISO arvo käyttää? Pitäisikö aina pyrkiä käyttämään ISO 100?

Ei todellakaan. Varsinkin, jos kuvaat ihmisiä hämärissä sisätiloissa, tarvitset isoja ISO-arvoja. Yksilöllinen herkkyys kohinalle vaihtelee erittäin paljon, joten kukaan muu ei voi sanoa mikä on sinun raja. Kokeile eri tilanteita. Kokeile myös vedoksia (jotka toimivat ainakin minulle parhaiten juhlakuvien välittämisessä vanhuspainotteiselle sukulaisporukalle).

Jos olet kovin herkkä, niin sitten ainoa vaihtoehto on hommata isokennoinen kuvauskalusto, joka tuottaa kohinattomampaa kuvaa niillä herkkyyksillä, joita tarvitset. Kohinayliherkkyys on kallis vaiva, eikä Kela korvaa hoidoista senttiäkään.

16. Pitääkö kameran manuaalista tilaa pelätä?

Ehdottomasti. Yhdellä kaverilla meni kerran kamera vahingossa M-tilaan. Hän ei huomannut ja katsoi etsimeen. Sekosi saman tien ja vietiin pakkopaidassa lamppuautolla pois. On sillä tiellä vieläkin.

17. Mitä tarkoittaa kinovastaavuus?

Objektiivin näkemä kuvakulma riippuu kennon koosta ja objektiivin polttovälistä. Kinoformaatti oli filmiaikana hallitseva ja ihmiset oppivat käyttämään polttoväliä kuvakulman mittana. Nyt se ei enää toimi, koska kennojen koko vaihtelee, mutta kuvakulmat ilmaistaan kinovastaavana polttovälinä, joka tarkoittaa sitä polttoväliä, joka antaisi kinokennolle (tai filmille) saman kuvakulman.

Objektiivikysymykset

3. Kuvaan järvellä/merellä lintuja 150mm objektiivillä, objektiivi heiluu tuulessa kun se on maksimiasennossa, onko niin että hyvällä jalustalla kamera ei heilu eikä tule etupainoiseksi?

Hyvä jalusta on vakaampi, mutta ei vaikuta etupainoisuuteen. Painavissa objektiiveissa on yleensä rengas, jolla yhdistelmän voi kiinnittää objektiivista jalustaan. En tunne noita pikkukameroita, mutta se tuntuu aika erikoiselta, että 150 mm:n objektiivi olisi häiritsevässä määrin etupainoinen. Se on useiden kilojen pianoisten valovoimaisten kino-objektiivien ongelma.

8. 40-150mm objektiivi MFT-kameralla vastaa 80-300mm isolla kameralla onko oikeasti näin?

Tuo pätee vain kuvakulmalle. Syväterävyyteen ym. asioihin pätevät toisenlaiset (monimutkaiset ja kiistanalaiset) vastaavuudet.

11. Mitä varusteita ja vinkkejä vesilintujen kuvaukseen? Itsestäni tuntuu että 150mm ei riitä vaan tarvitsen 300mm objektiivin.

Ilmeisesti varsinaiseksi valokuvauskalustoksi riittää kuitenkin nykyään keskihintaiset harrastajarungot ja pimeät harakirizoomit. Se on kuitenkin laiha lohtu lompakolle, koska urheilumersu on lintukuvaajan tärkein ja suorastaan välttämätön varuste.

No, se palstan sisäpiirin huumorista. Parhaat kuvat saa, jos viitsii opetella lähestymään siivekkäitä. Se on yhden elämän projekti ja hieman liian laaja pikavastattavaksi täällä. Optimaalinen lintukuvauskalusto on jotain ihan muuta kuin pikkukennoinen minijärkkäri, mutta älä nyt aloita hommaa kantamalla rahasi Rahalaan. Niillä ei ole hyllyssä kärsivällisyyttä ja intohimoa luontokuvaukseen ja se 1D Mark mitä lie ja EF 800/5.6 L super hyper extra kallis eivät osaa lähteä keskenään aamuyöllä jorpakkoon ottamaan loisto-otoksia.

13. Ovatko kiinteänpolttovälin objektiivit turhia kun silloin on sidottu yhteen ja samaan polttoväliin etkä voi zoomata sisäänpäin? Mitä etuja on kiiteän polttovälin objektiivista?

Ne ovat usein teräväpiirtoisempia, kontrastikkaampia, parempia bokehiltaan ja muilta kuvanlaadullisilta ominaisuuksiltaan, valovoimaisempia, pienempiä, kevyempiä ja/tai halvempia kuin zoomit. Usein suositellaan, että aloittaja hankkii halvan normaaliobjektiivin ja kokeilee itse kiinnostuuko hän noista eduista.

14. Jos hankin 70-300mm f4-5.6 objektiivin teenkö enää mitään 40-150mm f4-5.6 objektiivillani?

Me emme voi tietää sitä. Kuvaatko 40-70 mm polttoväleillä? Haluatko pienemmän koon? Onko noilla sinun mielestä merkittävää eroa kuvanlaadullisissa tekijöissä?

[SuperDrive]

Kamerasi käyttöohje vastannee kysymykseen parhaiten. Minusta P-ohjelma on aivan turha. Kannattaa välttää sitä, jos et erityisesti tiedä mitä se tekee ja miksi haluat käyttää sitä.

P on varsin kätevä normaalikuvauksiin etenin jos on kuvanvakain. Valovoimaisella primellä ilman vakainta tilanne voi olla toinen. P asemossa ei tarvitse välttämättä säätää mitään, mutta voi säätää monia asioista vain valotusaika ja aukko säätyvät aina automaattisesti.

Loput poistettu. Lähtökohtana jos kuvaa itselleen eikä esimerkiksi ammatikseen ei välttämättä mihinkään tarvitse jotain kinokokoista kameraa. Joten lopeta trollaus.

[SuperDrive]

4. Mitä Program(P)-ohjelmassa oikeasti täytyy itse säätää?

Ei välttämättä mitään. Voit kuitenkin säätää esimerkiksi valkotasapainoa ja korjata valotusta.

5. Mikä on paras tapa ottaa kuvia liikkuvasta kohteesta?

Mihin suuntaan, mitä haluat, pystyttää liikkeen vai näyttää sen. Yleisiä ohjeita: pane kameran tarkennus servolle, käytä sarjakuvausta, seuraa kohdetta. Nosta herkkyyttä riittävästi.

6. Kamerassa voi säätää erikseen kuvaan kirkkautta tai tummuutta (ehkä valotusta), miten tämä eroaa aukon koon säätämisestä isommaksi jolloin linssi saa enemmän valoa tai ISO-arvon säätämisestä? Onko tämä valotuksen korjaus eli jos histogrammi näyttää päin mäntyä niin silloin kuuluu käyttää tätä?

Jos automatiikalla vain säädät yhtä parametria, automaatti muuttaa muita niin, että valotus on sama kuin mitä aikaisemminkin. Valotuksen korjauksella voit muuttaa itse valotusta ja automatiikka valitsee valotusparametrit sopivasti. Saman voi saada aikaan myös käsisäädöllä tai ottamalla valotuksen eri kohdasta (esim. pistemittaus).

Korjauksella voi esimerkiksi vähentää valotusta, jos oleellinen kohta kuvasta palaisi puhki. Valotusta voi myös lisätä, esimerkiksi vastavaloon kuvatessa. Toisissa kameroissa on automaattinen haarukointi vaikeisiin tilanteisiin.

9. Kuvaan aurinkoisella säällä ulkona ja ihmiset/eläimet ovat mustia siluetteja kuvassa, mitä tehdä kun salama ei kanna tai sitä ei voi käyttää? Siirrynkö siten että aurinko jää oikealle puolelleni valaisten kohteeni mutta en joudu kuvaamaan vastavaloon.

Tämä voi korjata esimerkiksi valotusta korjaamalla tai ottamalla pistemittaus itse kohteesta. Kannattaa tosin varautua siihen, että tausta palaa puhki. Kokeilemalla voi löytää sopivan kompromissin. Kuvankäsittelyllä voi myös lisätä valotusta. Parhaan tulksen tässä saa, jos kuvaa RAW'na. Toisissa kameroissa on myös toiminto, jolla kontrastieroja voi tasoittaa itse kamerassa, joko kuvauksen aikana ja/tai esikatselussa, jos ei kuvankäsittely maistu.

10. Miten hämärässä sisätilassa kuvataan ilman salamaa?

Nosta herkkyys tarpeeksi ylös ja käytä mielellään valovoimaista objektiivia. Staattisissa kohteissa voi sarjalla ottaa muutaman kuvan ja valita parhaan.

15. Mikä on oikea ISO arvo käyttää? Pitäisikö aina pyrkiä käyttämään ISO 100?

ISO arvo lisää vahvistuta kennolta tulevaan signaaliin. Sillä henno saadaan tuntumaan herkemmältä. Haittana kohina kasvaa ja siksi herkkyys on pidettävä tarpeeksi alhaisena. Kannattaa tosin muistaa, että tärähtäminen pilaa kuvan tehokkaammin kuin pieni lisäkohina. Kokemuksella opit miten suuria arvoja kannattaa käyttää. Uskoisin, että ainakin ISO 400 asti on tuossa varsin hyviä

16. Pitääkö kameran manuaalista tilaa pelätä?

Ei, mutta kukaan ei anna sinulle mitään lisäpisteitä siitä, että olet ottanut kuvan M-asennossa. M on työkalu ja sitä voi käyttää tarvittaessa. Toi voit ihan kokeilla sillä kuvaamisella. Se hidastaa hommaa sen verran, että miettii enemmän.

17. Mitä tarkoittaa kinovastaavuus?

Objektiivin kuvakulma riippuu sekä polttovälistä sekä kennokoosta (tai filmiruudun koosta). Vuosikymmeniä standardi oli kinofilmi,jonka ruutu on 36 mm x 24 mm ja lävistäjä siis 43,26 mm (lävistäjä on se ratkaiseva parametri näissä, koska niin on sovittu). Digikameroiden myötä tuli hyvin erilaisia kennokokoja, joten tarvittiin joku standardi kuvakulman esittämiseksi. Asteita ei voinut käyttää, koska kukaan osaa niitä, joten otettiin käyttöön kinovastaavuus. Tähän liittyy myös käsite koppikerroin, joka on kinokennon ja käytetyn kennon lävistäjien suhde. Kamerassasi kroppikerroin on n. kaksi.

On huomattava, että kinovastaavuus tuo vain saman kuvakulman,, Se tuo samaa kuvanlaatua tai syväterävyyttä. Jos isokennoisessa kamerassa on tarpeeksi megapikseleitä, voi jälkikäteen rajaamalla saada aivan yhtä hyvän kuvan kuin pienempi kennoisella saisi suoraan.

Kinovastaavuus ei myöskään ota kanta kuvasuhteeseen. Kamerassasi on 4:3 suhteen kenno, kun kinofilmissä se on 3:2. Kuvasi siis samalla kinovastaavuudella ovat n. 4 % kapeampia ja 8 % korkeampia kuin vastaavat kinokameran (tai muiden 3:2 suhteisten kameroiden) kuvat.

Objektiivikysymykset

3. Kuvaan järvellä/merellä lintuja 150mm objektiivillä, objektiivi heiluu tuulessa kun se on maksimiasennossa, onko niin että hyvällä jalustalla kamera ei heilu eikä tule etupainoiseksi?

Hyvä ja vakaa jalusta toki auttaa. Pidemmissä objektiiveissa on oma jalustakierre. Tuossa kai ei ole.

7. Mitä merellä/risteilyllä kuvaamisessa kannattaa ottaa huomioon? Pitää hankkia suodattimia objektiiviin?
8. 40-150mm objektiivi MFT-kameralla vastaa 80-300mm isolla kameralla onko oikeasti näin?

Ks. Edellä. Lyhyesti kuvakulma lävistäjällä mitattuna on sama. Kuvanlaatu ei ole.

11. Mitä varusteita ja vinkkejä vesilintujen kuvaukseen? Itsestäni tuntuu että 150mm ei riitä vaan tarvitsen 300mm objektiivin.

Yleensä kannattaa varautua kroppaukseen. Parasta on pitää alkuperäinen kuva mahdollisiman hyvänä.

12. Saako kameraani suuremman polttovälin kuin 300mm objektiiviä?
13. Ovatko kiinteänpolttovälin objektiivit turhia kun silloin on sidottu yhteen ja samaan polttoväliin etkä voi zoomata sisäänpäin? Mitä etuja on kiiteän polttovälin objektiivista?

300 mm on jo tuossa aika pitkä. Ongelma on, että todella pitkät putket maksavat maltaita. Ei ole mieltä tehdä sellaisia tuollaiseen. Canonin 1200 mm maksaa auton verran. Nettikaupoista ja valmistajien sivuilta näet mitä on tarjolla. Panasonicilla näyttää olevan 100-400 mm. Hintaa tosin on pari tonnia. Jos haluaa todella kaukaa kuvata on vaihtoehto panna todella paljon rahaa tai ostaa kompaktikamera. Jälkimmäinen toimii lähinnä auringonpaisteessa.

Kiinteän polttovälin etu on yleensä suurempi valovoima ja parempi kuvanlaatu, lisäksi niissä ei ole juuri linjavääristymiä, joita zoomeissa on paljon. Myös pienempi koko voi olla etu.

14. Jos hankin 70-300mm f4-5.6 objektiivin teenkö enää mitään 40-150mm f4-5.6 objektiivillani?

Tämä riippuu tarpeistasi. 70 mm on aika suppea joihinkin tilanteisiin.

[kapama-7]

4. Mitä Program(P)-ohjelmassa oikeasti täytyy itse säätää?

Ei välttämättä mitään. Voit kuitenkin säätää esimerkiksi valkotasapainoa ja korjata valotusta.

5. Mikä on paras tapa ottaa kuvia liikkuvasta kohteesta?

Mihin suuntaan, mitä haluat, pystyttää liikkeen vai näyttää sen. Yleisiä ohjeita: pane kameran tarkennus servolle, käytä sarjakuvausta, seuraa kohdetta. Nosta herkkyyttä riittävästi.

6. Kamerassa voi säätää erikseen kuvaan kirkkautta tai tummuutta (ehkä valotusta), miten tämä eroaa aukon koon säätämisestä isommaksi jolloin linssi saa enemmän valoa tai ISO-arvon säätämisestä? Onko tämä valotuksen korjaus eli jos histogrammi näyttää päin mäntyä niin silloin kuuluu käyttää tätä?

Jos automatiikalla vain säädät yhtä parametria, automaatti muuttaa muita niin, että valotus on sama kuin mitä aikaisemminkin. Valotuksen korjauksella voit muuttaa itse valotusta ja automatiikka valitsee valotusparametrit sopivasti. Saman voi saada aikaan myös käsisäädöllä tai ottamalla valotuksen eri kohdasta (esim. pistemittaus).

Korjauksella voi esimerkiksi vähentää valotusta, jos oleellinen kohta kuvasta palaisi puhki. Valotusta voi myös lisätä, esimerkiksi vastavaloon kuvatessa. Toisissa kameroissa on automaattinen haarukointi vaikeisiin tilanteisiin.

9. Kuvaan aurinkoisella säällä ulkona ja ihmiset/eläimet ovat mustia siluetteja kuvassa, mitä tehdä kun salama ei kanna tai sitä ei voi käyttää? Siirrynkö siten että aurinko jää oikealle puolelleni valaisten kohteeni mutta en joudu kuvaamaan vastavaloon.

Tämä voi korjata esimerkiksi valotusta korjaamalla tai ottamalla pistemittaus itse kohteesta. Kannattaa tosin varautua siihen, että tausta palaa puhki. Kokeilemalla voi löytää sopivan kompromissin. Kuvankäsittelyllä voi myös lisätä valotusta. Parhaan tulksen tässä saa, jos kuvaa RAW'na. Toisissa kameroissa on myös toiminto, jolla kontrastieroja voi tasoittaa itse kamerassa, joko kuvauksen aikana ja/tai esikatselussa, jos ei kuvankäsittely maistu.

10. Miten hämärässä sisätilassa kuvataan ilman salamaa?

Nosta herkkyys tarpeeksi ylös ja käytä mielellään valovoimaista objektiivia. Staattisissa kohteissa voi sarjalla ottaa muutaman kuvan ja valita parhaan.

15. Mikä on oikea ISO arvo käyttää? Pitäisikö aina pyrkiä käyttämään ISO 100?

ISO arvo lisää vahvistuta kennolta tulevaan signaaliin. Sillä henno saadaan tuntumaan herkemmältä. Haittana kohina kasvaa ja siksi herkkyys on pidettävä tarpeeksi alhaisena. Kannattaa tosin muistaa, että tärähtäminen pilaa kuvan tehokkaammin kuin pieni lisäkohina. Kokemuksella opit miten suuria arvoja kannattaa käyttää. Uskoisin, että ainakin ISO 400 asti on tuossa varsin hyviä

16. Pitääkö kameran manuaalista tilaa pelätä?

Ei, mutta kukaan ei anna sinulle mitään lisäpisteitä siitä, että olet ottanut kuvan M-asennossa. M on työkalu ja sitä voi käyttää tarvittaessa. Toi voit ihan kokeilla sillä kuvaamisella. Se hidastaa hommaa sen verran, että miettii enemmän.

17. Mitä tarkoittaa kinovastaavuus?

Objektiivin kuvakulma riippuu sekä polttovälistä sekä kennokoosta (tai filmiruudun koosta). Vuosikymmeniä standardi oli kinofilmi,jonka ruutu on 36 mm x 24 mm ja lävistäjä siis 43,26 mm (lävistäjä on se ratkaiseva parametri näissä, koska niin on sovittu). Digikameroiden myötä tuli hyvin erilaisia kennokokoja, joten tarvittiin joku standardi kuvakulman esittämiseksi. Asteita ei voinut käyttää, koska kukaan osaa niitä, joten otettiin käyttöön kinovastaavuus. Tähän liittyy myös käsite koppikerroin, joka on kinokennon ja käytetyn kennon lävistäjien suhde. Kamerassasi kroppikerroin on n. kaksi.

On huomattava, että kinovastaavuus tuo vain saman kuvakulman,, Se tuo samaa kuvanlaatua tai syväterävyyttä. Jos isokennoisessa kamerassa on tarpeeksi megapikseleitä, voi jälkikäteen rajaamalla saada aivan yhtä hyvän kuvan kuin pienempi kennoisella saisi suoraan.

Kinovastaavuus ei myöskään ota kanta kuvasuhteeseen. Kamerassasi on 4:3 suhteen kenno, kun kinofilmissä se on 3:2. Kuvasi siis samalla kinovastaavuudella ovat n. 4 % kapeampia ja 8 % korkeampia kuin vastaavat kinokameran (tai muiden 3:2 suhteisten kameroiden) kuvat.

Objektiivikysymykset

3. Kuvaan järvellä/merellä lintuja 150mm objektiivillä, objektiivi heiluu tuulessa kun se on maksimiasennossa, onko niin että hyvällä jalustalla kamera ei heilu eikä tule etupainoiseksi?

Hyvä ja vakaa jalusta toki auttaa. Pidemmissä objektiiveissa on oma jalustakierre. Tuossa kai ei ole.

7. Mitä merellä/risteilyllä kuvaamisessa kannattaa ottaa huomioon? Pitää hankkia suodattimia objektiiviin?
8. 40-150mm objektiivi MFT-kameralla vastaa 80-300mm isolla kameralla onko oikeasti näin?

Ks. Edellä. Lyhyesti kuvakulma lävistäjällä mitattuna on sama. Kuvanlaatu ei ole.

11. Mitä varusteita ja vinkkejä vesilintujen kuvaukseen? Itsestäni tuntuu että 150mm ei riitä vaan tarvitsen 300mm objektiivin.

Yleensä kannattaa varautua kroppaukseen. Parasta on pitää alkuperäinen kuva mahdollisiman hyvänä.

12. Saako kameraani suuremman polttovälin kuin 300mm objektiiviä?
13. Ovatko kiinteänpolttovälin objektiivit turhia kun silloin on sidottu yhteen ja samaan polttoväliin etkä voi zoomata sisäänpäin? Mitä etuja on kiiteän polttovälin objektiivista?

300 mm on jo tuossa aika pitkä. Ongelma on, että todella pitkät putket maksavat maltaita. Ei ole mieltä tehdä sellaisia tuollaiseen. Canonin 1200 mm maksaa auton verran. Nettikaupoista ja valmistajien sivuilta näet mitä on tarjolla. Panasonicilla näyttää olevan 100-400 mm. Hintaa tosin on pari tonnia. Jos haluaa todella kaukaa kuvata on vaihtoehto panna todella paljon rahaa tai ostaa kompaktikamera. Jälkimmäinen toimii lähinnä auringonpaisteessa.

Kiinteän polttovälin etu on yleensä suurempi valovoima ja parempi kuvanlaatu, lisäksi niissä ei ole juuri linjavääristymiä, joita zoomeissa on paljon. Myös pienempi koko voi olla etu.

14. Jos hankin 70-300mm f4-5.6 objektiivin teenkö enää mitään 40-150mm f4-5.6 objektiivillani?

Tämä riippuu tarpeistasi. 70 mm on aika suppea joihinkin tilanteisiin.

5: Mitä on servotarkennus? En löydä kameratani servoasentoa, enkä edes käyttöohjeesta. Kamerani ei ollut kovinkaan halpa.

6: Mistä löydän kamerastani parametrin? Onko se itse rungossa vai objektiivissa?

8: Mistä noita kuvakulman mittaukseen tarkoitettavia lävistäjiä voi ostaa? Voiko sellaisen tehdä itse?

13. Miksei kompaktikamera toimi muualla, kuin auringonvalossa?

Kapa

[Tervo]

5: Mitä on servotarkennus? En löydä kameratani servoasentoa, enkä edes käyttöohjeesta. Kamerani ei ollut kovinkaan halpa.

6: Mistä löydän kamerastani parametrin? Onko se itse rungossa vai objektiivissa?

8: Mistä noita kuvakulman mittaukseen tarkoitettavia lävistäjiä voi ostaa? Voiko sellaisen tehdä itse?

13. Miksei kompaktikamera toimi muualla, kuin auringonvalossa?

Kapa

5. Tuntee Olympuksella nimen AF Tracking (englanninkielisen) manuaalin sivu 51 Eli pyrkii tarkentamaan koko ajan siihen oletettuun liikkuvaan kohteeseen.

8. Matikan tunnilta, suorakulmion lävistäjä ;-)

13. Superzoomisten kompaktien valovoima on yleensä täysin zoomattuna niin pieni, että ovat käyttökelpoisia vain auringonpaisteessa.

[hkoskenv]

P on varsin kätevä normaalikuvauksiin etenin jos on kuvanvakain. Valovoimaisella primellä ilman vakainta tilanne voi olla toinen. P asemossa ei tarvitse välttämättä säätää mitään, mutta voi säätää monia asioista vain valotusaika ja aukko säätyvät aina automaattisesti.

Mitä ne normaalikuvaukset ovat? Mikä on P:n etu verrattuna aukon esivalintaan? Jos ei millään ole mitään väliä, sen kun lyö jonkun 5.6 aukoksi eikä murehdi sen enempää.

Lähtökohtana jos kuvaa itselleen eikä esimerkiksi ammatikseen ei välttämättä mihinkään tarvitse jotain kinokokoista kameraa.

No silloin kun itselle kuvaa, sitä juuri tarvitaan. Työt voidaan aina hoitaa tylsillä ja tarkoituksenmukaisilla työkaluilla, mutta huvit vaativat kunnon lelut. Se on tietysti mielipidekysymys, mikä on kunnon lelu.

En oikein tiedä mistä sait päähäsi minun väittäneen, että tarvitaan välttämättä kinokamera.

[panman]

Lähtökohtana jos kuvaa itselleen eikä esimerkiksi ammatikseen ei välttämättä mihinkään tarvitse jotain kinokokoista kameraa. Joten lopeta trollaus.

Millähän kroppikennoisella on sitten sama iso kestävyys kuin jollakin canikon täyskennoisella? Tietty jos kännylaatu riittää😂

[hassel]

Käy kirjastosta joku digijärkkäri opas aloittelijalle ja lue kameranohjekirja kannesta kanteen, niin saat vastauksen moneen miettimääsi asiaan ja voit samalla testata kamera kädessä lukemiasi asioita.

[OskuK]

Käy hakemassa kirjastosta joku digijärkkäriopas aloittelijalle ja lue kameran ohjekirja kannesta kanteen, niin saat vastauksen moneen miettimääsi asiaan -ja voit samalla testata kamera kädessä lukemiasi asioita.

Hyvä neuvo.

[hassel]

Heh.
Oskumaattinen oikolukuohjelma..

[SuperDrive]

13. Superzoomisten kompaktien valovoima on yleensä täysin zoomattuna niin pieni, että ovat käyttökelpoisia vain auringonpaisteessa.

Olennaisempaa on pieni kennokoko, joka ei salli herkkyyden nostoa juuri. Toki kuvia voi ottaa vaikka ISO 3200:lla. Kyse on ihan siitä, mitä laatua pitää riittävänä.

[SuperDrive]

Lähtökohtana jos kuvaa itselleen eikä esimerkiksi ammatikseen ei välttämättä mihinkään tarvitse jotain kinokokoista kameraa. Joten lopeta trollaus.

Millähän kroppikennoisella on sitten sama iso kestävyys kuin jollakin canikon täyskennoisella? Tietty jos kännylaatu riittää😂

Nyt menet älyttömyyklsiin. Kännyköissä on joku 4-5 millin kenno. Ero kropin ja täyskenon välillä on 1-2 aukkoa.

[SuperDrive]

Mitä ne normaalikuvaukset ovat? Mikä on P:n etu verrattuna aukon esivalintaan? Jos ei millään ole mitään väliä, sen kun lyö jonkun 5.6 aukoksi eikä murehdi sen enempää.

Etu on siinä, ettei tarvitse säädellä sitä aukkoa. Tämä yleensä on automatikoiden etu.

Lähtökohtana jos kuvaa itselleen eikä esimerkiksi ammatikseen ei välttämättä mihinkään tarvitse jotain kinokokoista kameraa.

No silloin kun itselle kuvaa, sitä juuri tarvitaan. Työt voidaan aina hoitaa tylsillä ja tarkoituksenmukaisilla työkaluilla, mutta huvit vaativat kunnon lelut. Se on tietysti mielipidekysymys, mikä on kunnon lelu.

Jokainen harrastaa niillä laitteilla, joilla haluaa. Ei siinä ole mitään sääntöjä.

[hkoskenv]

Etu on siinä, ettei tarvitse säädellä sitä aukkoa. Tämä yleensä on automatikoiden etu.

Mikä etu se muka on, että aukko vaihtelee hallitsemattomasti kameran oikkujen mukaan? Kun sen laittaa kerran siihen 5.6:een, mikä ei luulisi olevan iso vaiva säätöjä kavahtavallekaan, niin siinä se pysyy ja sitten voi aina tietää mitä aukon puolesta saa.

Jokainen harrastaa niillä laitteilla, joilla haluaa. Ei siinä ole mitään sääntöjä.

En tiedä oletko ökyrikas kermaperse vai askeesiin pyrkivä fakiiri, kun tuollaista höpötät, mutta taloudelliset realiteetit sanelevat melle tavallisille kuolevaisille ikävän tiukat säännöt sille, millä voi harrastaa ja millä ei. En ainakaan minä tule koskaan pystymään ostamaan niitä valokuvausvälineitä, jotka haluaisin. Saati sitten kuvausreissua ISS:lle tai oikeasti kalliita harrastuksia.

[kapama-7]

Millähän kroppikennoisella on sitten sama iso kestävyys kuin jollakin canikon täyskennoisella? ...

Jotkut kroppikennoiset saattavat olla hyvinkin kestäviä. Ei kaikki Canikonin täyskennoiset ole tehty kovassa käytössä kestäviksi.

Kapa

[OskuK]

Etu on siinä, ettei tarvitse säädellä sitä aukkoa. Tämä yleensä on automatikoiden etu.

Mikä etu se muka on, että aukko vaihtelee hallitsemattomasti kameran oikkujen mukaan? Kun sen laittaa kerran siihen 5.6:een, mikä ei luulisi olevan iso vaiva säätöjä kavahtavallekaan, niin siinä se pysyy ja sitten voi aina tietää mitä aukon puolesta saa.

Jokainen harrastaa niillä laitteilla, joilla haluaa. Ei siinä ole mitään sääntöjä.

En tiedä oletko ökyrikas kermaperse vai askeesiin pyrkivä fakiiri, kun tuollaista höpötät, mutta taloudelliset realiteetit sanelevat melle tavallisille kuolevaisille ikävän tiukat säännöt sille, millä voi harrastaa ja millä ei. En ainakaan minä tule koskaan pystymään ostamaan niitä valokuvausvälineitä, jotka haluaisin. Saati sitten kuvausreissua ISS:lle tai oikeasti kalliita harrastuksia.

No jaa, jossain vaiheessa moni itse asiassa vaihtaa halvempiin, huonompiin tai ainakin pienempään settiin. En minä haluaisi edes Ferraria, mutta toki ottaisin keskikoon digiLeicasetin. Mutta saattaisin kuitenin huomata että sekin jää kotiin kun pitäisi oikein lähteä...