carrier kirjoitti:Raw kuvien näyttäminen käyttöjärjestelmässä edellyttää, että käyttikseen on asennettu ko. Raw muodon ajurit. Tämä ajuri tekee tarvittavat konversiot esim. tulostusta varten.
Tarkoitin lähinnä, että onko se esim jpg- tai tiff- tiedostomuoto, jonka tietokone sinne tulostimelle lähettää? Vai onko tulostustiedosto jossain muussa (tulostus)muodossa? Viekö PictBridge tulostimelle (raw:sta muodostetun) jpg:n (jos raw-kuvaa yleensäkään voi tulostaa kamerasta suoraan tulostimelle)?
Myös DNG on raw-tiedostomuoto. Se ei ilmeisesti vaadi käyttikseen kamerakohtaisia raw-päivityksiä?
Kryptos kirjoitti:
Tässä on jo yksi syy, miksi raakakuva on kooltaan TIFF tiedostoa pienempi. Raakakuvaan ei ole tarvinnut koodata tietoa jokaisesta värikanavasta erikseen. TIFFiin, tai mihinkä muuhun varsinaiseen kuvaformaattiin tahansa tarvitsee.
Tämä ei oikein avautunut minulle. Jotenkinhan se väritieto pitää olla siinä raw-tiedostossakin. Mistä mikään konvertteri tietäisi, että esim. kuvassa oleva tuolin selkänoja on vaaleanpunainen eikä tummanvihreä?
RAW-konvertteri on kamerakohtainen, joten konvertteri tietää millainen Bayer-filtteri siellä on ollut edessä. Eli minkä pikselin arvo on tullut vihreän ja minkä punaisen suotimen läpi, jne...
TIFFissä tuo kamerakohtainen informaatio on sitten kadotettu. Tai ainakaan sitä ei enää käytetä kuvan rakentamiseen.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
tehodia kirjoitti:Tämä ei oikein avautunut minulle. Jotenkinhan se väritieto pitää olla siinä raw-tiedostossakin. Mistä mikään konvertteri tietäisi, että esim. kuvassa oleva tuolin selkänoja on vaaleanpunainen eikä tummanvihreä?
Bayer-kennoisen kameran raakakuvassa on vain yhden värikanavan informaatio per pikseli. Se säästää paljon tilaa vaikka verrattuna pakkaamattomaan tai jopa häviöttömästi pakattuun kuvaan (TIFF LZW-pakkauksella, PNG), jossa väri-interpolaatio on jo tehty, jolloin tallennetaan kaikki kolme värikanavaa per pikseli. Lisäksi tietysti vaikuttaa bittisyvyys. Raakakuva on tyypillisesti 12-14 bittiä per pikseli, TIFF-kuvassa voi olla 3 x 16 = 48 bittiä per pikseli, tai sitten 3 x 8 = 24 bittiä per pikseli.
Viimeksi muokannut Rockford, Touko 31, 2016 10 : 35. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
tehodia kirjoitti:Kameran RAW-kuvan voi laittaa suoraan tulostukseen. Miten oletat tietokoneen (ja tulostimen) sen käsittelevän?
Oletusarvoisesti.
Ja tietenkin tällöin saa sitä mitä tilaat.
Ja Raw-kuvaa ei tosiaan säädetä. Todellisuudessa siitä vain konvertoidaan joku toinen kuvaformaatti käyttäen niitä asetuksia, jotka kuvaaja on konvertteriin syöttänyt. Useimmat konvertterit toki näyttävät säätöjen vaikutusta reaaliaikaisena, mutta alkuperäinen kennodata ei siitä muutu.
Eli raw-kuvasta puhuminenkin on jo harhaanjohtavaa? Se näytöllä (tai paperillakin) oleva kuva ei ole raw-kuva, vaan ohjelman (ja tulostimen) tekemä näköisversio raw-tiedostosta. Tiedoston voisi kuvitella olevan siellä jossain taustalla (vaikka siellä näytön takana pöydällä) ja käsittelyssä on vain ohjeet, joilla sitä kuvaa parannellaan, ja näytöllä näkyy se, miltä tuleva kuva näyttäisi muutosten jälkeen.
Ja muokkausten jälkeen voi sitten päättää tallentaako kuvan ohjeineen samaan pakettiin vaikka tiffiksi, vai tallentaako vain ohjeet, joita käyttövaiheessa noudatetaan valmiiksi kuvaksi tehdessä. Molemmissa tapauksissa se alkuperäinen raw-tiedosto jää alkuperäiseksi.
Vähän meni teoreettiseksi... Mutta käytännössähän nykyään aika pitkälti käsittelyssä toimitaan samoilla menetelmillä riippumatta onko tiedostomuoto raw, tiff tai jpg. Joitakin vuosia sittten saattoi vielä ihmetellä, miksei ruudulla näy mitään, kun oli kuvattu raw:ta.
RAW on kehittämätön filmi. Ei voi tietää onko filmillä kuvaa ja millainen se on ennen kuin sen kehittää. Ja jos kehittää mustavalkoprosessissa, tulee erilainen tulos kuin kehitettäessä väriprosessissa. Varsinkin, jos filmi on eri kuin käytetty prosessi...
Tosin sillä erotuksella, että RAW:n tapauksessa filmiä riittää ja riittää... eli kehitys ei tuhoa sitä.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
--- blogi
tehodia kirjoitti:Ja muokkausten jälkeen voi sitten päättää tallentaako kuvan ohjeineen samaan pakettiin vaikka tiffiksi, ...
Tyypillisesti raw-konvertterista exportattu TIFF ei sisällä ihmeempiä ohjeita vaan vain sen valmiin kuvan. Mutta TIFF voi olla melkein mitä vain, ymmärtääkseni monet raajakuvaformaatit perustuu TIFF:iin myös.
Ohjeet voi tallentaa haluttaessa erilliseen XMP-tiedostomuodossa olevaan sidecar-tiedostoon.
tehodia kirjoitti:Mutta käytännössähän nykyään aika pitkälti käsittelyssä toimitaan samoilla menetelmillä riippumatta onko tiedostomuoto raw, tiff tai jpg. Joitakin vuosia sittten saattoi vielä ihmetellä, miksei ruudulla näy mitään, kun oli kuvattu raw:ta.
Totta että esim. LR:llä voi käsitellä samaan tyyliin muitakin kuin raw-kuvia. Prosessi siellä taustalla on kuitenkin väistämättä osin erilainen silloin.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
Rockford kirjoitti:
Bayer-kennoisen kameran raakakuvassa on vain yhden värikanavan informaatio per pikseli. Se säästää paljon tilaa vaikka verrattuna pakkaamattomaan tai jopa häviöttömästi pakattuun kuvaan (TIFF LZW-pakkauksella, PNG), jossa väri-interpolaatio on jo tehty, jolloin tallennetaan kaikki kolme värikanavaa per pikseli. Lisäksi tietysti vaikuttaa bittisyvyys. Raakakuva on tyypillisesti 12-14 bittiä per pikseli, TIFF-kuvassa voi olla 3 x 16 = 48 bittiä per pikseli, tai sitten 3 x 8 = 24 bittiä per pikseli.
Siis yksinkertaistettuna raw-tiedostossa on vain yhden värin tieto pikseliä kohden. Ja tiff-kuvassa tuolle pikselille on laskettu lopullinen arvo huomioimalla myös viereisten pikselien väritiedot?
Onko tällä jokin yhteys siihen, kun joskus on väitetty, että kuvaamalla kameran mustavalkoasetuksella, kuvasta tulisi tarkempi? Silloin kamera käyttäisi joka pikselille kaikkia värejä, eikä vain yhtä. Tosin en äkkiseltään edes löytänyt kamerastani tuota harmaasävykuvausta...
tehodia kirjoitti:Siis yksinkertaistettuna raw-tiedostossa on vain yhden värin tieto pikseliä kohden. Ja tiff-kuvassa tuolle pikselille on laskettu lopullinen arvo huomioimalla myös viereisten pikselien väritiedot?
Juuri näin.
tehodia kirjoitti:Onko tällä jokin yhteys siihen, kun joskus on väitetty, että kuvaamalla kameran mustavalkoasetuksella, kuvasta tulisi tarkempi? Silloin kamera käyttäisi joka pikselille kaikkia värejä, eikä vain yhtä. Tosin en äkkiseltään edes löytänyt kamerastani tuota harmaasävykuvausta...
Eipä tuollaista moodia taida löytyä kovin monesta kamerasta enkä usko että saavutettu hyötykään olisi kovin suuri jos ei poisteta ensin koko värifilttereitä. Näinhän on joissain kameroissa tehtykin.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
Jos vaikka siitä tulostamisesta ensin. Tulostimen ja tietokoneen välinen liikenne menee jossain muodossa. Ajuri tietää missä muodossa. Joitainkin standardeja tai tunnettuja valmistajakohtiaisa muotoja on (PS, PDF, HP PCL yms), mutta niissäkin yleensä mennään ihan 8-bittisinä RGB tai CMYK -pikseleinä. Eli Raw-kuvaa ei todellakaan tulosteta, vaan joku softa konvertoi sen ensin ihan väriarvoiksi. Voi olla, että jotkut tulostimet osaavat tulostaa ihan JPEG:iäkin, ainakin jos niillä on joku langaton mobiiliyhteys tai sähköpostiliitäntä, mutta se ei ole yleensä kuvien välittämismuoto.
Lightroom osaa käsitellä myös JPEG:jä. Se tekee samanlailla kuin Raw-kuvissa, eli pitää muistissaan vain käsittelyn ja exporttaa uuden kuvan niiden perusteella. Näinhän se oikeastaan tapahtuu kaikissa kuvankäsittelyssä. Mutta erona on se, että Raw-formaatin kuvaa ei ole oikeastaan järkevää kirjoittaa samaan muotoon takaisin erillisiksi värikanavapikseleiksi.
Harmaasävykuvaus tarkempaa: Kyllä, jos kamerassa ei ole värifilttereitä, siis se ei kuvaa värikuvia ollenkaan. Tällöin jokaisesta kennon anturista saadaan suoraan valoisuusinformaatio.
Jos taas kamera vain muuttaa jollain tavalla kuvaamansa värikuvan mustavalkoiseksi, niin tarkkuus oikeastaan pienenee - informaatiota heitetään roskiin. Mustavalkoinen JPEG voi olla kuitenkin tarkempi kuin värillinen JPEG, jos kameran Raw->JPEG -konversio on optimoitu mustavalkoisen tuottamista ajatellen.
TIFF ei ole suoranaisesti kuvaformaatti, vaan ainoastaan eräänlainen kehysmuoto. Se tarjoaa ikään kuin "kirjahyllyn", johon voi laittaa eri muodossa olevia asioita ja indeksoida ne. Kuvat voidaan tallettaa sen sisälle pakattuna tai pakkaamattomana, raakapikseleinä tai LZW-pakkauksella ja jopa JPEG:nä. Yleensä siellä on sitten paikat metadatallekin. Yhtälailla TIFF-kehykseen voi sijoittaa RAW-dataa.
TIFF:ssä ei ole itsessään mitään tietoa siitä, missä muodossa data. Esim kamerakohtaiset Raw-formaatit puskevat vain kameran metadatan ja Raw-datan kehyksiin. Sitten konvertteri osaa lukea oikeasta paikasta oikean data ja tulkita sen. Myös DNG on pohjimmiltaan TIFF-kehyksessä. DNG:ssä on sitten mukana avoimesti määritelty osa, joka kertoo, miten siinä olevan Raw-datan voi tulkita. Tähän perustuu se, että DNG on periaatteessa avoimempi formaatti, ja sitä voi lukea helpommin. DNG:stäkin on jo useita versioita, kovin lukkoonlyöty tuokaan formaatti ei ole.
Vielä värien tulkinnasta. Se, että jossain on kolme tavua väridataa, ei vielä oikeastaan kerro, mistä väristä on kyse. Esimerkkinä vaikka ns. valkoinen RGB 255,255,255. Ainoa mitä tuosta voisi nähdä on se, että kyseessä on vaalein väri, mitä kolmella 8-bittisellä tavulla voi kuvata. Mutta onko se sitten jonkun paperin valkoinen, kirkkaan lampun valkoinen vai auringon valkoinen, ei ole mitenkään kerrottu. Sinänsä kolmikko 255, 255, 255 voisi olla myös CMY-väri, jolloin se onkin todennäköisesti musta tai tumman ruskea.
Sama koskee mitä tahansa värejä. Tai RAW-arvoja, joissa yleensä on pikselissä vain yksi arvo, ja sen tulkinta riippuu siitä, minkälaisia värisuodattimia kamera on käyttänyt ja mitä viereisten pikseleiden arvot ovat. Raw-kuvan värit tulkitsee konvertteri, jolla on jotain parempaa tietoa käytetystä kameran kennosta. Konvertteri voi olla kameravalmistajan oma tai vaikkapa Adoben CameraRaw, joka tekee ainakin hyvän arvauksen. Periaatteessa konversio-ohjelman voi tehdä profiloimalla: kuvataan tarkkavärinen testitaulu tietynlaisessa valossa ja katsotaan mitä Raw-tiedostoon tulee. Loput värit arvataan siitä väliltä.
Värien esittämistapoja on useita. Aluksi tuo värikanavien, yhden pikseleiden numeroarvojen tulkinta jakautuu esimerkiksi RGB, CMY, CMYK, Lab, HSV yms formaatteihin. Sitten kuhunkin esitysmuotoon liittyy vielä ns. väriavaruus, joka sitten oikeasti kertoo, mitä standardi-väriä kukin arvojoukko tarkoittaa. Esimerkiksi tuo RGB 255,255,255 on sRGB-väriavaruudessa tietyn valoisuuarvon valkoinen. Sama on AdobeRGB:ssä hiukan vaaleampi arvo, koska siinä gamut, värialue on suurempi valkoisen kohdalla.
TIFF tai JPEG -tiedostoon (ja muihin väriä kuvaaviin tietomuotoihin) pitäisi aina liittää tuo väriavaruustieto, jotta seuraavakin ohjelma osaisi tulkita värit oikein.
Rockford kirjoitti:Totta että esim. LR:llä voi käsitellä samaan tyyliin muitakin kuin raw-kuvia. Prosessi siellä taustalla on kuitenkin väistämättä osin erilainen silloin.
On se kehitys mennyt käyttäjäystävällisempään suuntaan, kun jo käyttikset tunnistavat useimmat kameroiden raw-tiedostot.
Tuo taustaprosessi on varmaan erilainen, mutta kaiken oleellisinhan on kuitenkin se lopputuote, eli joka kohdassa ei tarvitse miettiä niitä välivaiheita. Samaan tapaan kuin laitat tekstisivun tulostukseen, ei ole paljoa väliä onko se tulostin laser- vai mustesuihku. Tulostettu sivu näyttää jos ei ihan niin melko samalta, ja asiasisältö on ihan sama.
Rockford kirjoitti:Eipä tuollaista moodia taida löytyä kovin monesta kamerasta enkä usko että saavutettu hyötykään olisi kovin suuri jos ei poisteta ensin koko värifilttereitä. Näinhän on joissain kameroissa tehtykin.
Joo, näin väitettiin joskus 15 vuotta sitten ja ilmeisesti kamera oli joku Nikon. En tiedä oliko ajatuksen taustalla se, että olisi saatu nelinkertainen pikselimäärä vai että ilman interpolointia olisi saatu sitä tarkkuutta. Eipä tuolla nykykameroiden kanssa taida olla edes käytännön merkitystä.
olli R kirjoitti:
Voi olla, että jotkut tulostimet osaavat tulostaa ihan JPEG:iäkin, ainakin jos niillä on joku langaton mobiiliyhteys tai sähköpostiliitäntä, mutta se ei ole yleensä kuvien välittämismuoto.
Lightroom osaa käsitellä myös JPEG:jä. Se tekee samanlailla kuin Raw-kuvissa, eli pitää muistissaan vain käsittelyn ja exporttaa uuden kuvan niiden perusteella. Näinhän se oikeastaan tapahtuu kaikissa kuvankäsittelyssä. Mutta erona on se, että Raw-formaatin kuvaa ei ole oikeastaan järkevää kirjoittaa samaan muotoon takaisin erillisiksi värikanavapikseleiksi.
Ainakin ne ilmeisesti osaa käsitellä jpg:tä tulostuvaan muotoon, jos niissä on muistikorttipaikka tai usb-portti tikkua varten.
Miten LR tekee pluginien kanssa. Tekeekö se heti uuden kuvan, jos käyttää ulkoista pluginia? Vai tuleeko käsittelystä vain uusi layer? Ja tuon exporttauksen tekee (tai käynnistää) käyttäjä?
tehodia kirjoitti:Miten LR tekee pluginien kanssa. Tekeekö se heti uuden kuvan, jos käyttää ulkoista pluginia? Vai tuleeko käsittelystä vain uusi layer? Ja tuon exporttauksen tekee (tai käynnistää) käyttäjä?
Exporttauksen käynnistää käyttäjä.
Osa plugineista käyttää Lightroomin omia toimintoja, tällöin homma hoituu ihan normaaliste.
En suoraan sanoen ole katsonut miten esim. Nik:n plugin tekee. Jos kuvan ottaa editoitavaksi Lightroomissa ei-Adoben -ohjelmaan, niin silloin Lightroom tekee halutun muotoisen tiedoston (JPEG/TIFF tms) uudelle nimelle ikään kuin exportina kaikki muutokset sisältäen. Tätä sitten editoidaan ulkoisessa ohjelmassa ja talletetaan tulos samaan tiedostoon. Kuva näkyy tämän jälkeen Lightroomissa uutena kuvana. Ennen editointia tilanne on alkuperäisenä tallessa. Veikkaisin, että Nik tekee näin, joku voinee vahvistaa.
Jos taas editoidaan esimerkiksi Photoshopissa, niin tällöin kuva voidaan myös siirtää Raw-tiedostona ja siinä olevina muokkauksina. Photoshop jatkaa muokkausta Raw-kuva pohjalla jos voi, ja jos ei voi, niin kuva palautuu PSD-tiedostona.
Lightroom ei käytä layereita. Se toki osaa lukea layeroitua PSD-tiedostoa, mutta se kirjaa omat muutoksensa sitten toimenpiteinä näiden lisäksi. Muutokset toki näkyvät päällekäin vähän layereiden tapaan, mutta mitään sekoitustiloja ja muita erikoisuuksia ei ole.
Joo, ja tosiaan muistikorttipaikka on useissa tulostimissa. Printteritkin alkavat olla sen verran tietokoneita, että niihin saa ohjelmallisesti mitä vaan.
tehodia kirjoitti:Miten LR tekee pluginien kanssa. Tekeekö se heti uuden kuvan, jos käyttää ulkoista pluginia? Vai tuleeko käsittelystä vain uusi layer? Ja tuon exporttauksen tekee (tai käynnistää) käyttäjä?
Exporttauksen käynnistää käyttäjä.
Osa plugineista käyttää Lightroomin omia toimintoja, tällöin homma hoituu ihan normaaliste.
En suoraan sanoen ole katsonut miten esim. Nik:n plugin tekee. Jos kuvan ottaa editoitavaksi Lightroomissa ei-Adoben -ohjelmaan, niin silloin Lightroom tekee halutun muotoisen tiedoston (JPEG/TIFF tms) uudelle nimelle ikään kuin exportina kaikki muutokset sisältäen. Tätä sitten editoidaan ulkoisessa ohjelmassa ja talletetaan tulos samaan tiedostoon. Kuva näkyy tämän jälkeen Lightroomissa uutena kuvana. Ennen editointia tilanne on alkuperäisenä tallessa. Veikkaisin, että Nik tekee näin, joku voinee vahvistaa.
Lightroom ei käytä layereita. Se toki osaa lukea layeroitua PSD-tiedostoa, mutta se kirjaa omat muutoksensa sitten toimenpiteinä näiden lisäksi. Muutokset toki näkyvät päällekäin vähän layereiden tapaan, mutta mitään sekoitustiloja ja muita erikoisuuksia ei ole.
Minä käytän Aperturea, ja niin kauan kuin se vielä toimii. Aika pienet käyttöerot on eri valmistajien plugineissa. NIK:n palikat toimivat kuin pluginit, joten erillistä ohjelmaa varsinaisesti ei avaudu käsittelyn ajaksi. Mutta ainakin ON1 toimii niin, että se avaa ohjelman ja kuvan siihen käsiteltäväksi, ja sulkee ohjelman käsittelyn jälkeen tallennettaessa. (Samoin tekee ON1:n ja Affinityn pluginit Photos-ohjelmassa). Käytännössä tuolla ei ole merkitystä.
Molemmat tekevät uuden version kuvasta, voi valita tekeekö tiff- vai PSD-muotoon. Seuraavat muutokset tehdään tähän uuteen kuvaan, ja seuraava uusi versio tulee vain, jos sellaisen tekee erikseen tai aloittaa käsittelyn taas siitä alkuperäisestä kuvasta. Huono puolihan tässä on, ettei voi palata aiempiin välivaiheisiin, jos sellaiseen olisi tarvetta. Aperturen omia säätöjähän voi tietysti muutella jälkeen päin miten vaan. Voiko tuossa LR:ssä palata pluginien tekemiin välivaiheisiin... ikään kuin poistaa pluginin layereitä?
olli R kirjoitti:Ei Raw-kuvasta ole mitään hyötyä, jollei sen konversiota tee jotenkin itse säätämällä. Yhtä hyvin voi sitten antaa kameran arpoa sen konversion kennon datasta JPEG:ksi.
Ihan vaan tarkennuksena ettei kenelläkään jää väärää mielikuvaa. Ei kamerassa mitään arpomista tapahdu jpeg-konversiossa. Päinvastoin, se tehdään tarkkaan suunniteltujen algoritmien avulla. Esimerkiksi käytössäni olevan Nokia 1020-puhelimen kameran tekemä jpg-konversio on huonoissa valaistusolosuhteissa paljon parempi kuin mihin itse pystyn raw-konvertterilla.
Voiko tuossa LR:ssä palata pluginien tekemiin välivaiheisiin... ikään kuin poistaa pluginin layereitä?
LR:ssä ei voi palata plug-in’ien tekemiin välivaiheisiin. Syy on juuri sama kuten Olli R edellä kertoo: preset-liitännäinen vie kuvan ikään kuin pois ulos Lightroomista, eikä siihen jää mitään kaipaamiasi välivaiheita talteen kun plug-in tuotoksensa Lightroomille dumppaa takaisin. Nic Collection toki antaa monia tiedostoja halutessaan kerralla ulos, ikään kuin ajatuksella ...että liian kanssa LR:ssä pärjää. Nämä eivät kuitenkaan ole/sisällä mitään välivaiheita, layereitä yms..
Myöskään Photoshopissa tehdyt eri välivaiheet eivät jää talteen, ainoastaan lopputulos huomioidaan. PS:ssä tehdyt mahd. läpinäkyvät pikselit näytetään LR:ssä valkoisena. Kuten tässä ketjussa tuli esiin, LR-PS Smart Object -ominaisuus takaa, että alkuperäinen kuva, mikä se sitten olikin (esim. raw-dng), säilyy kuvan mukana eli alkuperäiseen voidaan aina palata.
Sama juttu on Lightroomin presettien kanssa: jokainen preset, vaikka se preset tekisi useita eri säätöjä, näkyy LR:n historiaikkunassa ikään kuin yhtenä muutoksena ko. presetin nimenä. LR ei näytä mitä säätöjä ko. preset tekee. (Jotta asia ei olisi liian yksinkertaista, tähänkin on toki olemassa erillinen plug-in, jolla voi katsoa mitä ko. preset tekee - mikäli LR:n presetin säädöt sattuisivat kiinnostamaan. Nappien asennosta sen toki voi päätellä mitä tehtiin.) Osa LR:n preseteistä säätää ikään kuin ihan alusta (Reset alkuun), osa jatkaa siitä mihin edellinen säätö jäi - osa tekee jotakin siltä väliltä. Monesti tapana on ollutkin painella jumalattomasti eri LR:n preset-nappeja ja hanikoita sopivaa lopputulosta etsiessä; aivan kuten PS:n sekoitustiloissa ja filttereissäkin... :-)
LoikkaHe kirjoitti:Ei kamerassa mitään arpomista tapahdu jpeg-konversiossa. Päinvastoin, se tehdään tarkkaan suunniteltujen algoritmien avulla.
Probleema kameran tekemän tarkan konversion kanssa on se, että se ei tiedä mitä kuvataan. Eli se ei pysty esimerkiksi tekemään säätöjä, jotka korostaisivat pääkohdetta.
"Arpoa" sana tulee siitä, että nykyään kameroissa on näitä "evaluatiivisia" moodeja. Niissä esimerkiksi koitetaan arvata kuva maisemakuvaksi siitä, että kuvassa on vaaleaa ylhäällä ja tummaa alhaalla. Tai tunnistetaan kasvot ja koitetaan päättää, että värejä pitää muuttaa ihonvärejä suosiviksi. Voi toki olla, että tulos on parempi kuin kuvaajan tekemillä säädöillä, mutta hiukan arvaamiseksi tuo menee.
Niin että otan kuvat RAW muodossa. Kun muokkaan kuvaa niin muokkaukset tulevat eri tiedostoihin jotka sitten tämä rawtherapee vissiinkin tallennetaan raw->jpeg muunnoksessa lopulliseen kuvaan). Yritän siis sanoa että se ei tallenna muokkauksia RAW kuvaan vaan ennen jpeg muuttamista johonkin tilanpäiseen paikkaan (asetustiedosto?)
