Kuinka paljon on soveliasta muokata kuvia?

Voit vapaasti kysyä jopa vähän tyhmiäkin.
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Kuinka paljon on soveliasta muokata kuvia?

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Hei!
Iski tajuton kamerakuume ja päätin hankkia elämäni ensimmäisen järkkärin (Canon 70D, EF-s 18-135 IS STM Kit).
No nyt on sitten ensimmäiset kuvat räpsitty manuaalilla ja eihän ne ihan ammattitasoa vielä ole.. kysymys kuuluukin että kuinka paljon paljon kuvia ottaneet harrastajat / ammattilaiset muokkaavat kuviaan?

Omat kuvat olivat omasta mielestä muuten ihan ok ensimmäisiksi räpsyiksi mutta vaativat kontrastin, väritasapainon, terävyyden ja valoisuuden säätöä lightroomilla tai DDP:llä aika paljon että niitä kehtasi etes omalle emännälle esitellä! :D

Missä siis menee raja photoshoppailulle? Toki tiedän että sehän on varmasti mielipidekysymys pitkälti, mutta noin yleisesti olisi mukava kuulla paljonko hyvät kuvaajat joutuvat kuvia rappaamaan ennen julkaisua?

Alla muutama esimerkki mitä tuli itse otettua ja sitten muokattua, ensin muokkaamaton ja sitten muokattu kuva.... antakaa siis niistä palautetta,onko tämä vielä kohtuullista?

https://plus.google.com/109334985416012 ... L4W53bUntc
Cloudcity. Uuden ajan pilvipalvelu.
tonskulus
Viestit: 3426
Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tonskulus »

Makuasioitahan ne ja kuvankäsittelyssä säädät kontrastit jne oman näkemyksesi ja mieltymyksesi mukaan. Pistät vaikka mustavalkoiseksi jos siltä tuntuu, onhan mustavalkokuvia kuvattu filmilläkin :)

Mikäli kuvan sisältöä kuitenkin oleellisesti muokataan esim lisäämällä / poistamalla elementtejä, liikutaan jo kuvamanipulaation tms puolella josta olisi mielestäni hyvä ainakin kuvan yhteydessä kertoa jos esille laittaa.
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
Kryptos
Viestit: 3920
Liittynyt: Huhti 09, 2014 10 : 10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kryptos »

On olemassa ainoastaan raja, jonka asetat itsellesi. Mikään ulkopuolinen auktoriteetti ei niitä voi asettaa, ellei ole kyseessä valokuvauskilpailu tai vastaava, jossa säännöt määrittelevät mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Katso vaikka Vuoden Luontokuvakilpailun sääntöjä yhdeksi esimerkiksi.

Valokuva on aina käsitelty tavalla tai toisella. Kamera itsessään käsittelee kuvaa. Jos kuvaat filmille, representaatioon vaikuttaa kameran laitteiston ja optiikan lisäksi valitsemasi filmi, kehitysprosessi, vedostaminen tai muu esitystapa. Digitaalisessa se on kameran kenno, optiikka, kameran ohjelmistot, jälkikäsittelyprosessi ja jälleen se, miten kuva lopulta esitetään.

Autenttista representaatiota näkemästäsi ei ole olemassa kuin omassa kokemuksessasi ja senkin autenttisuudesta voidaan käydä filosofisia keskusteluita.

Kuvaa ja käsittele siten kuin haluat. Kokemuksen myötä koko prosessi elää ja muuttuu. Kuvaaja olet kuitenkin sinä. Ellet kuvaa asiakkaalle tai osallistu esim. kilpailuun, rajat määrittelet aina sinä itse.
Sapere aude.
---
flickr
Kryptos
Viestit: 3920
Liittynyt: Huhti 09, 2014 10 : 10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kryptos »

tonskulus kirjoitti:Mikäli kuvan sisältöä kuitenkin oleellisesti muokataan esim lisäämällä / poistamalla elementtejä, liikutaan jo kuvamanipulaation tms puolella josta olisi mielestäni hyvä ainakin kuvan yhteydessä kertoa jos esille laittaa.
Tämä on mielestäni mielipidekysymys, jos puhutaan harrastajan valokuvaamisesta ja kuvankäsittelystä. Ammattilaisenkin, varauksin. En näe oikeastaan mitään syytä, miksi tällaisesta pitäisi kertoa. Voi toki halutessaan, mutta ei siihen ole mitään erityistä tarvetta. Kuva puhuu ilmaisumuotona itsellisenä entiteettinä.

On tietenkin tilanteita, jolloin voidaan perustellusti pitää eettisesti oikeana kertoa kuvamanipulaatiosta, sekä konteksteja joissa kuvien huomattava manipulointi esim. kuvaelementtejä lisäämällä, poistamalla tai yhdistämällä voidaan katsoa eettisesti vääräksi, kuten esimerkiksi dokumentaarisessa kuvajournalismissa, ja viitaten mitä aiemmassa vastauksessani totesin kilpailuista jne.

Keskustelussa päädytään nopeasti rajanvetoihin ja konteksteihin. Mikä katsotaan manipulaatioksi, mikä peruskäsittelyksi - tällaiset asiat on aina määriteltävä erikseen. Siksi vierastan yleistyksiä, samoin kuin ilmaisua "liikutaan jo kuvamanipulaation puolella", koska kuvamanipulaatiossa ei ole objektiivisesti mitään väärää, paheksuttavaa tai arvelluttavaa. Subjektiivisesti voi tietenkin olla. En tosin usko että tonskulus tarkoittikaan sellaista, mutta halusin huomioida asian alkuperäiseen kysymykseen viitaten.

Poistan kuvistani surutta tiellä olevia häiritseviä elementtejä, kuten oksia, roskia tai mitä tahansa muuta, jonka en katso tukevan sitä kuvallista narratiivia jonka haluan esittää. Pidän kuitenkin komposiittia valokuvan tietynlaisena osakategoriana, mutta en lähtökohtaisesti arvota toista toisen edelle. Valokuvaajan, taitelijan ilmaisullinen valinta ja lopputulos on se, josta olen ensisijaisesti kiinnostunut.

Valinta on mielestäni edelleen täysin kuvaajan, ellei kuvaaja ole sitoutunut noudattamaan joitakin ulkoisesti määriteltyjä sääntöjä ja rajoja kuvalleen.
Sapere aude.
---
flickr
Rockford
Viestit: 7275
Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rockford »

tonskulus kirjoitti:Mikäli kuvan sisältöä kuitenkin oleellisesti muokataan esim lisäämällä / poistamalla elementtejä, liikutaan jo kuvamanipulaation tms puolella josta olisi mielestäni hyvä ainakin kuvan yhteydessä kertoa jos esille laittaa.
Tämäkin riippunee kuvaajasta ja erityisesti kuvan käytön kontekstista. Itse en ainakaan oleta että esimerkiksi mainos- tai taidevalokuvissa manipulaatiota olisi mitenkään merkitty.
Kryptos kirjoitti:Valinta on mielestäni edelleen täysin kuvaajan, ellei kuvaaja ole sitoutunut noudattamaan joitakin ulkoisesti määriteltyjä sääntöjä ja rajoja kuvalleen.
Tätä juuri tarkoitin, ehdin vastata ennen kuin luin pitkän vastauksesi joka toi esille sen mitä ajattelin ja paljon muutankin. :-) Aihepiiriä sivuten, oli tuossa tarkoitus lukea Merja Salon kirja "Jokapaikan valokuva", mutta en ole vielä päässyt paljon alkua pidemmälle. Siinä ilmeisesti käsitellään manipulaatioonkin liittyviä asioita.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Kiitos kaikille avoimista mielipiteistä ja vastauksista!
Mielipiteenne valoitti paljon ajatusmaailmaa ko. asiassa.

Tokihan oli jo arvattavissakin, että asia on hyvin pitkälti mielipide kysymys ja siitä voi olla montaa mieltä.. nämä näitä elämän ihania rikkauksia!

Itse nyt tässä miettiessäni syvällisemmin asiaa, tulin siihen tulokseen että kun tuollaisen kalliin kameran olen ostanut niin pyrin saamaan jo kuvatessa mahdollisimman mieluisen kuvan, värisävyineen ja kotrasteineen (liekkö se sitten todellisuudessa edes mahdollista?).

Jotenkin vain tuntuu niin ristiriitaiselta omistaa kalliit laitteet joilla tuollaiset taiteellisetkin kuvat olisi varmasti mahdollista toteuttaa ilman muokkaustakin, sama kun olisin ostanut halvan pokkarin ja muokannut koneella kuvat sitten uskottaviksi.
Toki tämä voi olla vain liian kovaa itsekuria ja väärää ennakkoluuloa kuvaamisesta!?
Rockford
Viestit: 7275
Liittynyt: Loka 05, 2004 10 : 06
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rockford »

Asiaa voi ajatella myös niin päin, että yleensä ne kalliit laitteet antaa paljon paremman teknisen lähtökohdan kuvan laadukkaalle jälkikäsittelylle, siis jos nyt vertaa vaikka kännykän tuottama JPEG vs. järkkärin RAW-tiedosto. Osin jo tämänkin takia itse koen, että heittäisin sitä hyvän laitteen tuottamaa teknistä laatua hukkaan jos en säädä/muokkaa kuvia niissä rajoissa kuin kulloinkin sen koen tarpeelliseksi halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tästä johtuen olen kuvannut vain RAW:ta siitä lähtien kun ostin ekan digijärkkärin keväällä 2004.

Sitä teknistä laatua mitä hyvä kamera tuottaa RAW-tiedostoon voi aina käsitellä siihen suuntaan mitä huonolla kameralla saa aikaan, mutta toisinpäin se ei oikein onnistu, ainakaan helposti. Joissain erikoistapauksissa esim. useita kuvia pinoamalla voi tämäkin toki onnistua.

Jokainen tietysti harrastaa parhaaksi katsomallaan tavalla enkä ole suosittimassa omaa ajatusmalliani kenellekään. Tottakai on mahdollista tuottaa se valmis kuva myös kamerassa ja joissain tilanteissa sen osaaminen olisi ollut itselläkin suureksi avuksi kun kuvat on pitänyt saada liikenteeseen välittömästi kuvaamisen jälkeen eikä jälkikäsittelyyn ole ollut aikaa.
Petri Kekkonen :: Kuvia :: "Light and shade - time and space" - PSB
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Viisaita sanoja ystävä hyvä!
Kaippa se jokaisen näkemys ja tapa tässä asiassa muokkautuu omanlaisekseen taitojen ja kokemuksen karttuessa.

Pääasiahan se on että itse nauttii ja pitää siitä mitä tekee. :)
Maffer
Viestit: 21490
Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Maffer »

Älä koskaan puhu räpsyistä mitään. Siinä on semmonen sana että voi samantien heittää romut kaivoon. Nimittäin kun kuvataan niin silloin kuvataan eikä räpsitä. Silmien avaaminen ja sulkeminen on räpsyttämistä.

Räpsy-sanasta tulee joka ja ikinen kerta mieleen joku vasurilla kiskastu suttu. Se ei liene kuitenkaan tarkoitus kun on laitteisiin jo sijoitettu.

--

Sitten tietysti asian toinen puoli jos haluaa fiilistellä. Kamerakännykät on sen verran kovia nykyään että joku kunnon Android-luuri ja Googlen Snapseed on kova sana maailmaa vastaan jolla kyllä kelpaa opetella. Heti katoaa turhat onnistumisen paineet siinä sivussa ja meno on letkeää.

LG:n G4:lla pärjää jo Canon-kittiä vastaan hyvän valon aikaan.
TiRy
Viestit: 1511
Liittynyt: Loka 16, 2012 18 : 06

Viesti Kirjoittaja TiRy »

Aloittajan ensimmäisistä kuvista ja niiden "virheistä" tuli mieleen lähinnä se, että kyseisen kameran käyttö ei ole vielä hallussa. Jos et ole vielä täysin selvillä kameran ominaisuuksista, lue ohjekirjaa. Jos taas olet vasta aloittanut kuvaamisen, etkä ole vielä tietoinen valokuvauksen perusteista, lue ensiksi joku moinen opus. Jos ei osaa valottaa oikein, kuvista ei saa sellaisia kuin kuvittelet. Tässä tapauksessa huonosta väritasapainosta tulee mieleen väärä valkotasapaino, terävyydestä tarkennusvirhe/liian pitkä suljinaika ja valoisuudesta ali- tai ylivalottaminen. Mitä enemmän kuvaat, sitä paremmaksi tulet sen hetkisen tilanteen tunnelman taltioinnissa.

Jos valokuvauksen perusteet ovat hukassa, kuvankäsittely on aika vähäpätöinen sivuseikka. En tietenkään tiedä aloittajan taustaa ja kriteerit onnistuneelle kuvalle voivat olla erit kuin omat, mutta kyllä minä kehtaan emännälle esitellä takatelkkarinkin jpeg-kuvia.
mremonen
Viestit: 9180
Liittynyt: Joulu 10, 2003 15 : 43
Paikkakunta: itähelsinki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja mremonen »

Valokuvausta taidemuotona voi harrastaa monella tapaa. Josta johtuen kuvien muokkauksellekaan ei ole mitään varsinaista ohjetta/rajaa. Enemmän (minulle) kyse on siitä, mitä halutaan esittää tai kertoa. Jos kyse on vain taiteellisesta kerronnasta, niin ei kai sillä prosessillä ole niin suurta väliä, vain lopputulos ratkaisee. Sitten taas jos kyse on enemmän "dokumentaarisesta" (mitä se sitten onkaan) kuvasta, niin siinä ehkä se prosessi ajaa lopputuloksen edelle. Eli prosessin pitää kestää päivänvaloa, lopputulos - eli kuva - voi sitten olla teknisesti jopa heikko.

Jotkut ottavat valokuvauksessa sen ohjenuoran, ettei photarissa tehdä mitään. Kuten esimerkiksi nämä veijarit: http://valomaalaus.weebly.com/ tai jos lähempää hakee esimerkkiä, niin vaikka Mafferin luuris- ja star trails-kuvat. Sen sijaan että viettää koko yön ulkona pakkasessa ottamassa sitä yhtä kuvaa, sen luuriksen saisi upotettua helpomminkin suoraan photarissa käyttämällä tasomaskeja.

Eli, mitä ja miten haluat itse harrastaa. Mutta älä väitä, että kuva olisi sitten jotain muuta kuin se on.
Innovoija (innovator) – 2–3% väestöstä: uskalias, koulutettu, omaa useita informaation lähteitä;
---
blogi
tonskulus
Viestit: 3426
Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tonskulus »

No miulla luontokuvissa rajanveto on just tossa ettei lähdetä kuvan sisältöä muokkaamaan, eli säännöt on samat kuin luontokuvakilpailuissakin. Perussäädöt sallittuja.

Jos haluan kuviini taiteellista luukkia tai fiilistä, teen sen jo kameralla kuvaushetkellä, ei ole meikäläisellä toi kuvankäsittely niin hyvin hyppysissäkään jotta saisin jälkikäteen jotain kovin siistiä aikaiseksi.

Jokainen saa toki kuvilleen tehdä mitä lystää, eihän siinä mitään.
Viimeksi muokannut tonskulus, Huhti 07, 2016 10 : 54. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Maffer kirjoitti:Älä koskaan puhu räpsyistä mitään. Siinä on semmonen sana että voi samantien heittää romut kaivoon. Nimittäin kun kuvataan niin silloin kuvataan eikä räpsitä. Silmien avaaminen ja sulkeminen on räpsyttämistä.

Räpsy-sanasta tulee joka ja ikinen kerta mieleen joku vasurilla kiskastu suttu. Se ei liene kuitenkaan tarkoitus kun on laitteisiin jo sijoitettu.

--

Sitten tietysti asian toinen puoli jos haluaa fiilistellä. Kamerakännykät on sen verran kovia nykyään että joku kunnon Android-luuri ja Googlen Snapseed on kova sana maailmaa vastaan jolla kyllä kelpaa opetella. Heti katoaa turhat onnistumisen paineet siinä sivussa ja meno on letkeää.

LG:n G4:lla pärjää jo Canon-kittiä vastaan hyvän valon aikaan.


Tämä selvä, puhumme siis tästä hetkestä lähtien, vain ja ainoastaan kuvaamisesta ja pyrimme parhaaseen lopputulokseen näillä eväillä mitä meille on annettu, omien tatojemme ja makujemme mukaan!;) Ei muuta kuin hyviä keväisiä hetkiä kaikille kuvaamisen parissa! .....minä en lähde matkalle maailman ympäri, minä lähden luontoon...
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

TiRy kirjoitti:Aloittajan ensimmäisistä kuvista ja niiden "virheistä" tuli mieleen lähinnä se, että kyseisen kameran käyttö ei ole vielä hallussa. Jos et ole vielä täysin selvillä kameran ominaisuuksista, lue ohjekirjaa. Jos taas olet vasta aloittanut kuvaamisen, etkä ole vielä tietoinen valokuvauksen perusteista, lue ensiksi joku moinen opus. Jos ei osaa valottaa oikein, kuvista ei saa sellaisia kuin kuvittelet. Tässä tapauksessa huonosta väritasapainosta tulee mieleen väärä valkotasapaino, terävyydestä tarkennusvirhe/liian pitkä suljinaika ja valoisuudesta ali- tai ylivalottaminen. Mitä enemmän kuvaat, sitä paremmaksi tulet sen hetkisen tilanteen tunnelman taltioinnissa.

Jos valokuvauksen perusteet ovat hukassa, kuvankäsittely on aika vähäpätöinen sivuseikka. En tietenkään tiedä aloittajan taustaa ja kriteerit onnistuneelle kuvalle voivat olla erit kuin omat, mutta kyllä minä kehtaan emännälle esitellä takatelkkarinkin jpeg-kuvia.
Kiitos rakentavasta vastauksesta. Kokemusta ei kuvaamisesta ole mutta koska ikä on tuonut tiettyä kokemusta monestakin asiasta, otin järjen käteen ja viikon ajan luin pelkkää teoriaa, katsoin videoita yms. ennen kuin ryntäsin kamerakaupoille. Tämän jälkeen sama ruljanssi, kamera kädessä. Eli periaatteet hyvän kuvan luomiseksi on sisäistetty, eri asia on se, miten se käytännössä sitten onnistuu. Mutta sitkeänä miehenä mennään virheiden kautta voittoon.
Kryptos
Viestit: 3920
Liittynyt: Huhti 09, 2014 10 : 10
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kryptos »

Tosiaan, aloittelevan kuvaajan kannattaa perehtyä perusasioihin. Samalla kannattaa myös kuvata paljon ja rohkeasti, mutta kuten Maffer sanoi, räpsyjä ei kannata ottaa eikä räpsyistä kannata edes puhua. Arkisessakin kuvassa pitäisi olla taustalla jokin ajatus. Miksi muuten edes ottaa kuvaa?

Miettien omaa valokuvausharrastustani, omat vinkkini hyvään alkuun pääsemiseksi, runsaan ajatuksella kuvaamisen lisäksi, voisivat olla vaikka jotakin tämän tyyppistä:

1. Opettele laitteistosi. Lue käyttöohje ja opettele, mitä kameran säätimet tekevät ja mikä niiden tarkoitus on. Jos ns. kentällä joudut pitkään miettimään, mistä asetukset löytyvät ja mitä ne tekevät, tilanteet menevät ohi ja ennen kaikkea kuvilla on riski epäonnistua teknisesti väärien asetusten takia. Opettele samoin optiikkasi polttoväli(t) ja polttovälin vaikutus kuvaan.

2. Opettele "pyhäksi kolminaisuudeksi" kliseisesti kutsuttu herkkyyden (ISO-arvo), aukon, ja valotusajan yhteisvaikutus. Nämä ovat joka kerta tärkeitä valintoja, kun otat valokuvaa. Näitä kolmea säätämällä vaikutat kuvan valoon, syväterävyyteen, pysäytät tai korostat liikettä, ja kuvaat vaihtelevissa olosuhteissa. Opettele mitä tarkoitaa, kun aukko muuttuu yhden aukon verran, tai jos muutat vaikka herkkyyttä ISO 100:sta ISO 400:aan.

3. Älä tyydy kuvaamaan automaattitiloilla. Opettele käyttämään vaikka aukon esivalintaa ensin. Se on helppo omaksua ja antaa paljon kontrollia ja ilmaisullisia mahdollisuuksia. Annat kameran valita suljinajan ja säädät itse aukkoa ja herkkyyttä. Tällä oppii nopeasti ymmärtämään aukon merkityksen valotukseen ja syväterävyyteen eri polttoväleillä, ja aukkoa muuttamalla saat kuviin ilmaisullista vaihtelua.

4. Matti Sulanto aikanaan sanoi, että hyvän valokuvan elementit ovat valo, aihe, sommittelu ja tarina, jotakuinkin tuossa järjestyksessä. Tämä on mieletäni hyvä heuristiikka ja näitä kannattaa miettiä aina, kun ottaa valokuvan.

Onko valo kuvaan sopiva ja kiinnostava? Onko aihe kiinnostava ja kuvauksellinen? Kuinka sommittelen aiheen kuvaan? Kertooko kuva tarinan, onko sillä jokin viesti, sanoma tai välittääkö se tunnetilan joka puhuttelee kuvaajaa ja toivottavasti katsojaakin? Onko tarina triviaali vai monitulkintainen? Kuvan tarina eli visuaalinen narratiivi rakentuu monista elementeistä, kuten edellämainituista valosta, aiheesta ja sommittelusta, mutta se on kenties valokuvan haastavin ja monimutkaisin osa-alue.

Toinen hyödylliseksi kokemani yksinkertainen heuristiikka tulee Roland Barthesilta. Hän määritteli valokuvaan käsitteet studium ja punctum. Studium voidaan käsittää valokuvan ideana, valokuvaajan aikomuksena, mitä hän haluaa kuvallaan kertoa ja välittää, ja jonka katsoja joutuu ikäänkuin käänteisesti tulkitsemaan. Punctum on taas valokuvassa 'se jokin' - jokin yksityiskohta tai asia joka nousee esiin valokuvasta ja kiinnittää katsojan huomion, parhaimmillaan ravistelee katsojaa, puhuttelee, ja jättää vaikutuksen. Näistä konsepteista on paljon laajempia tulkintoja, mutta nämä ovat yksinkertaistettuja ja käytännöllisiä, ja hyödyllisiä pitää mielessään valokuvatessaan.

5. Kuvaa paljon, mutta aina ajatuksella. Ei räpsyjä, vaan valokuvia. Käy myös läpi ottamasi kuvat ajatuksella ja mieti, mikä niissä oli mielestäsi hyvää ja mikä epätyydyttävää. Pyri korjaamaan seuraavissa kuvissa. Jaa kuvia vaikka täällä dc.netissä ja ole valmis ottamaan vastaan suoraakin kritiikkiä. Kritiikin kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta on hyödyllistä pohtia omaa kuvaansa kritiikin valossa.

6. Kuvaa paljon, mutta aina ajatuksella. (Tämä kohta ei ollut toistoa.)

7. Älä antaudu kamerakuumeen valtaan. Se on hauskaa ja uusi kiiltävä on aina uusi kiiltävä, mutta kaikilla kameroilla saa hyviä valokuvia. Tärkeintä - ja vaikeinta - on oppia näkemään valokuvauksellisesti.

Sitä opettelen.
Sapere aude.
---
flickr
tonskulus
Viestit: 3426
Liittynyt: Marras 29, 2006 17 : 00
Paikkakunta: Lappeenranta
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tonskulus »

Hyvin tiivistetty!
*etelä-karjalan VALOKUVAPRIKAATIKENRAALI spegen armollisella ylennyksellä*
http://tonskulus.kuvat.fi/
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Pistän vinkit visusti mieleeni ja pyrin ajattelemaan asioita nyt asioita näiden pohjalta useammalta kantilta. Hieman toki aihe karkasi jo offtopicin puolelle koska...(tämä ei ole sitten itsekehua, vaan kovaa itseluottamusta), olen sisustus ja taide ihmisiä henkeen ja vereen, sinänsä siis luotan ja tiedän oman visuaalisen näkökantani ja uskon sen myös onnistuvan kuvauksenkin puolella. Kameran takana olo vain on uusi elementti ja kaikki neuvot ovat tarpeen. Lähinnä topicin syvin ja alkuperäinen kysymys kuuluikin tuohon kuvien jälkikäsittelyyn. Sillä esim. maalatessa tehdään kuvasta valmista jälkeä pensselin vedoilla, alusta loppuun saakka. Siihen että kuva viittaisi täydellisyyteen ainoastaan kameran omia ominaisuuksia käyttäen olisi oman elämän etiikkani mukaista, mutta se että onko se mahdollista, edes ammattimaiselta kameran käyttäjältä, saada kuvia joita ei liiemmin jälkikäsitellä koneella... se jäi kalvamaan mieltä kameran taakse ensimmäistä kertaa mennessäni..
Maffer
Viestit: 21490
Liittynyt: Elo 20, 2008 17 : 32
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Maffer »

Viimeiseen kysymykseen vastaus: On mahdollista. Itse asiassa kun mieti sanaa valokuva niin se ensimmäinen osa on tärkein: valo. Jos sitä ei ole niin aivan sama mitä siinä kuvassa on. Monesti hyvässä valossa otettu ruutu tarvii vain mustan ja valkoisen tason säädön sekä kevyen s-käyrän kontrastille. Mustaakaan ei kannata aina säätää jos haluaa säilyttää vaikkapa sumun ja usvan luonteen.

Jos haluat kuvata näin, sulla on käytännössä kaksi ajanhetkeä päivässä: puoli tuntia auringon nousun ja laskun ympärillä. Vastavaloon kuvaaminen aiheuttaa enemmän paineita jälkikäsittelyyn.

Ehkä tärkein juttu on oppia näkemään hyvä valo ja erottamaan se jostain keskipäivän paskeesta tai tasaisesta pilvikerroksen läpi suodattuneesta lättänästä.
osmodraama
Viestit: 8
Liittynyt: Huhti 06, 2016 17 : 30

Viesti Kirjoittaja osmodraama »

Maffer kirjoitti:Viimeiseen kysymykseen vastaus: On mahdollista. Itse asiassa kun mieti sanaa valokuva niin se ensimmäinen osa on tärkein: valo. Jos sitä ei ole niin aivan sama mitä siinä kuvassa on. Monesti hyvässä valossa otettu ruutu tarvii vain mustan ja valkoisen tason säädön sekä kevyen s-käyrän kontrastille. Mustaakaan ei kannata aina säätää jos haluaa säilyttää vaikkapa sumun ja usvan luonteen.

Jos haluat kuvata näin, sulla on käytännössä kaksi ajanhetkeä päivässä: puoli tuntia auringon nousun ja laskun ympärillä. Vastavaloon kuvaaminen aiheuttaa enemmän paineita jälkikäsittelyyn.

Ehkä tärkein juttu on oppia näkemään hyvä valo ja erottamaan se jostain keskipäivän paskeesta tai tasaisesta pilvikerroksen läpi suodattuneesta lättänästä.
KIITOS!! Tätä juuri hain, nyt minulla on tieto ja määränpää siitä mihin voin yrittää tähdätä valokuvaajana! Eli ei muuta kuin kuvaamaan ja tapaamme ehkä seuraavan kerran kuvien "esittely" topicissa kun on aika kuulla risut ja ruusut edistymisestä.
tehodia
Viestit: 1085
Liittynyt: Touko 15, 2008 12 : 11

Re: Kuinka paljon on soveliasta muokata kuvia?

Viesti Kirjoittaja tehodia »

osmodraama kirjoitti:Omat kuvat olivat omasta mielestä muuten ihan ok ensimmäisiksi räpsyiksi mutta vaativat kontrastin, väritasapainon, terävyyden ja valoisuuden säätöä lightroomilla tai DDP:llä aika paljon että niitä kehtasi etes omalle emännälle esitellä! :D

Missä siis menee raja photoshoppailulle? Toki tiedän että sehän on varmasti mielipidekysymys pitkälti, mutta noin yleisesti olisi mukava kuulla paljonko hyvät kuvaajat joutuvat kuvia rappaamaan ennen julkaisua?
Kuten jo mainittu mielipidekysymyshän tuo on. Se on sitä jo sen vuoksi, että jokaisella kuvaajalla on oma tylinsä ja ilman sitähän kaikki samanlaisella kalustolla, samasta kohteesta ja samasta suunnasta otetut kuvat olisivat samanlaisia kuin "standardisoituina".

Omalla kohdalla jaottelen jälkimuokkausta karkeasti kolmelle tasolle: viimeistely, kuvankäsittely ja kuvamanipulaatio. Pelkkä viimeistely sisältää vain noita (mainitsemiasikin) pikkusäätöjä, ja ehkä suoristusta ja rajausta.

Kuvankäsittely sisältää lisäksi jotain sellaista muokkausta, joka muuttaa kuvan sisältöä esim jollain efektillä tai poistaa kuvasta jotain siihen kuulumatonta pikkukohdetta.

Kuvamanipulaatiolla lisäksi kuvan kokonaisuutta muutetaan jo merkittävästi lopputuloksen saavuttamiseksi, esim yhdistetään kohteita kahdesta eri kuvasta.

Ja noiden rajathan eivät ole mitenkään tarkasti määriteltävissä. Mutta... onko esim vinjetoinnin lisääminen, pelkkää viimeistelyä vai "rajumpaa" muokkausta, ei lienekään oleellista.

Ja vielä, omat kuvat muokkaan tuohon pelkän viimeistelyn ja kuvankäsittelyn välille. Ja lähtökohtana on, että jo kuvaustilanteessa kuva tehdään mahdollisimman hyväksi lopputulosta ajatellen.
Vastaa Viestiin