Käsisalama + Godox Wistro 360, highspeed sync vs hypersync?

[Hirvjust]

Tuli vastikään hommattua 3kpl Godoxin Wistro 360 salamoita, joiden lisäksi olisi hakusessa kompakti, tehokas, ja nopeat välähdysajat omaava käsisalama (lähettimen päähän, ei kameraan) käytettynä n. 300e hujakoilla tai halvemmalla. Mitäs vaihtoehtoja vois olla?

Kamerana toimii Canon 5D Mark III , Lähettimenä toimii Pocket Wizardin Flex TT1 ja vastaanottimina pocket Wizardin Plus II ja Plus III lähettimiä.

Godoxien kanssa oon koittanut highspeed synkkaa ja se vaikutti ainakin pikasen testauksen mukaan hyvältä. Ilmeisesti toi FlexTT1 mahdollistaa myös hypersyncin käytön. Käsittääkseni se täytyy kytkeä/valita koneen kautta tapauskohtaisesti?

Osaiskohan joku kertoa kokemuksia noista wistro 360 salamoista highspeed vs hypersync, tai ylipäätään selventää hieman noiden eri modejen hyviä ja huonoja puolia?

[niffe]

Helppo suositella Nissinin MG8000-salamaa, koska se ei ylikuumene samalla tavalla kuin muut ja on siltikin nopeasti varautuva sekä tehokas käsisalama. Nopea varautuminen tosin edellyttää erillisen akkuyksikön käyttöä, mutta sillä lähtee melkein sekunnin välein täyslatinki. High Speed Sync ja Hyper Sync on mun tietääkseni sama asia eri tuotemerkkien termein...

[olli R]

High Speed Sync ja Hyper Sync on mun tietääkseni sama asia eri tuotemerkkien termein...

Ei oikeastaan. High Speed Sync on tavallaan yleistermi ja HyperSync on sitten Pocketwizardin tuotenimi hiukan erilaiselle tavalle toteuttaa tuo nopeiden suljinaikojen salama.

Tässä on tätä samaa selitetty englanniksi:
http://wiki.pocketwizard.com/index.php? ... Speed_Sync

Ongelma on siis se, että verhosuljin on auki kokonaan valotuksen aikana vain, jos suljinaika on pidempi kuin ns. täsmäysaika - nykyään yleensä 1/200 tai 1/250 s verhosulkimellisissa kameroissa (peilijärkkärit ja useimmat peilittömät järkkärit). Kun salama välähtää juuri sillä hetkellä kuin koko verho on auki, niin kenno näkee koko alaltaan valaistun kohteen.

Nopeammilla ajoilla suljin on auki vain osittain. Verhossa kulkee kaistale yli koko kennon niin, että kaistale päästää valoa vain lyhyen suljinajan verran kullekin kennon kohdalle. Jos salama välähtää nopeasti valotuksen aikana, niin vain kaistaleen kokoinen osa kennoa saa valoa salamasta. Kaistaleen kulkuaika kennon yli on pisimmillään täsmäysajan verran.

High Speed Sync tai FP Sync yrittää ratkaista ongelman niin, että pikkusalama ei välähdäkään kerralla, vaan antaa valoa pulssijonona. Valopulssit aloitetaan heti kun suljin lähtee liikkeelle ja niitä tehdään koko sulkimen liikkeen ajan (täsmäysajan verran). Ratkaisua käyttävät useimmat TTL-pikkusalamajärjestelmät. Sekä rungon että salaman pitää tukea tätä ja kaikki ratkaisut ovat merkkikohtaisia. Toki kolmensilla valmistajillakin on HSS:ää tukevia salamalaitteita, mutta nekin ovat yleensä tietylle kameramerkille.


Toinen tapa ratkaista asia on käyttää hyväkseen sitä, että salaman välähdys on saman pituinen tai pitempi kuin täsmäysaika. Jos salaman välähdys saadaan alkamaan heti kuin verho lähtee liikkeelle, niin se valaisee koko verhon liikkeen ajan ja pienenkin verhokaistaleen läpi tulee salaman valoa koko valotuksen ajan.

Pikkusalamoiden välähdysaika on n. 1/200 s täydellä teholla. Studiosalamoilla taas homma riippuu salaman toteutuksesta, mutta nykyään yleensä pisimmät salaman välähdykset ovat osatehoilla.

Salama saadaan välähtämään heti verhon liikkeen alussa, jos salamatriggeri väittää osaavansa HSS:ää, jota runko tukee. Tällöin runko laukaisee salaman heti valotuksen alussa. Salaman ei tarvitse tukea HSS:ää, mutta rungon ja triggereiden pitää. PocketWizardin HyperSync antaa lisäksi mahdollisuuden säätää tuota laukaisun ajoitusta, jolloin voidaan optimoida monenlaisten salamalaitteiden ja käytettyjen tehojen luomaa valaisua.

Toinen tapa on käyttää rungon pikkusalamaa tai kameran päällä olevaa lisäsalamaa herättämään pääsalama optisesti. Tällöin rungon ja herättävän salaman pitää tukea HSS:ää. Jos orjana olevan salaman välähdys on tarpeeksi pitkä, niin tämä toimii ilman mitään lisälaitteita.

HSS antaa tyypillisesti tasaisen valotuksen koko kuvalle. Pulssien luominen syö hiukan valon tehoa.
Hypersync taas voi antaa epätasaisemman valon, jopa täysin pimeitä kaistaleita ja homma riippuu paljon käytetyistä laitteista ja ajastuksista. Molemmat tavat syövät salaman tehoa sitä enemmän, mitä lyhyempi suljinaika on käytössä, koska valo osuu sulkimen kennon edessä olevaan osaan. Hypersync:n etu on pääasiassa siinä, että se voidaan toteuttaa myös huomattavasti tehokkaammilla studiosalamoilla.

[niffe]

Ok, luulin molempien olevan alun alkaen tuotemerkkejä. Tuo tehonpudotus nopeilla ajoilla on sen verran merkittävä, ettei HSS:ää kannata roikottaa päällä, ellei todella tarvitse. Samoin onhan näillä vaikutusta jonkin verran värilämpötilaankin.