hyvä setti esinekuvaukseen

fotolammas · Viesti Kirjoittaja **fotolammas** » Joulu 03, 2015 11 : 04

Olen hankkimassa digijärkkäriä kuvatakseni historiallisia esineitä (ei-kaupallinen oma proggis). Mietin siis optimaalista settiä tilanteeseen, jossa täytyy saada mahdollisimman syvätarkka ja vääristymätön kuva vaikka n. 20x30 cm kiekurakoristellusta tinapytystä epämääräisissä valaistusolosuhteissa. Ja lähiotos jostain muutaman millin yksityiskohdasta.

Kinokaudella kuvasin Nikon-järkkärillä, mutta vähän erilaisia juttuja, nyt diginä on Coolpix P310 (kiva kamera), joten Nikon-fiksaatiota on.

Kaavailen jotain Nikon 7200-rungon tyyppistä, mutta mikä mahtaisi olla paras objektiivi budjetilla max n. 1200/koko setti. Myöhemmin voisin haalia rahaa muihin objektiiveihin, mutta ekaksi kaivattaisiin näitä ominaisuuksia.

Oisi tosi kiva, jos saisi vinkkiä. Netissä on reilusti infoa syvätarkkuuden minimoinnista ja vauhdissa olevien kappaleiden kuvauksesta, mutta tämä tuntuu olevan hiljaisempi aihe.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Joulu 03, 2015 11 : 27

http://www.helomedia.fi/rakenna-oma-lig ... uvauksiin/

Kaikenmaailman opistot, joissa valokuvauskursseja; jokaisessa tuppaa olemaan myös esinekuvausta.

fotolammas · Viesti Kirjoittaja **fotolammas** » Joulu 03, 2015 11 : 38

Joo, toki, kiitos. Itse kuvaus multa varmaan sujuu, kimurantein kysymys on sopivin objektiivi, varsinkin kun osa esineistä on paikoissa, joissa valaistuksen järjestelymahdollisuudet voi olla rajalliset. Ja kun tuota digirunkoakaan ei vielä ole, niin kiinnostaa, mikä olisi passeli yhdistelmä.

Juha Sa · Viesti Kirjoittaja **Juha Sa** » Joulu 03, 2015 11 : 59

Makron tuohon hommaan tarvitset, ehkä 60mm - 105mm.

Tuosta pytystä saat toki syväterävän kuvan jos kuvaat riittävän kaukaa mutta jos tarkoitus on täyttää koko kuva-ala tuolla pytyllä joudut todennäköisesti kasaamaan kuvan useammasta tarkennuksesta.

Käsivaralta se ei onnistu joten jalusta on tarpeellinen.

Ja jos muutaman millin kokoisiin kohteisiin mennään tarvitset loittorenkaita ja focus stacking on yhä todennäköisemmin käytössä.

Tuossa pari vaihtoehtoa:
http://www.the-digital-picture.com/Revi ... &APIComp=0

onninpoika · Viesti Kirjoittaja **onninpoika** » Joulu 03, 2015 12 : 55

Jos Nikonilla mennään, niin D7100 riittänee ja sille kaveriksi joku 2.8 zoomi. D7100 alle tonnin, käytettynä ehkä 800?

Lasi onkin sitten 200-1500€ Oikein budjetti juttu olisi vanha 35-70 2.8. Siitä löytyy makro joka on oikeesti "makro" mutta ihan toimiva. Voisi olla toimiva kertomaasi kuvaukseen.

Salama lienee myöskin sopiva apu ja iTTL flässin saa jo satkulla.

hkoskenv · Viesti Kirjoittaja **hkoskenv** » Joulu 03, 2015 13 : 24

Minä hommaisin tukevan jalustan, 100 millin makron ja focus stackingin osaavan ohjelman. Lopuilla rahoilla rungon. Jos budjetti tekee tiukkaa, halvempikin runko kuin Nikonin 7000 -sarjalainen välttää. Tässä lähdetään kuitenkin siitä, että kohteet pysyvät paikallaan ja valotukset ovat pitkiä. Jos rahaa jää, sitten pari salamaa niihin tilanteisiin, kun saat hypistellä pyttyjä tai viritellä valoja niiden ympärille.

Syvätarkkuuden maksimointi onnistuu yleensä pienentämällä aukkoa. Jos se ei riitä tai diffraktio alkaa kiusata, sitten käytetään focus stackingia. Polttovälin lyhentäminenkin voi auttaa, mutta se voi tuottaa häiritseviä perspektiivivääristymiä. Minä ottaisin tuohon käyttöön ennemmin vähän pitemmän polttovälin, jotain 85-200 mm kinovastaavana. Vähän kuin kasvokuvaukseen. 100 mm makro ja kroppikenno toimii luultavasti hyvin.

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Joulu 03, 2015 13 : 28

hkoskenv kirjoitti:. Polttovälin lyhentäminenkin voi auttaa, mutta se voi tuottaa häiritseviä perspektiivivääristymiä.

Ei voi, ne "vääristymät" tulevat lyhyestä kuvausetäisyydestä, eivätkä siloinkaan ole vääristymiä, vaan reaalimaailman toistoa.

hkoskenv · Viesti Kirjoittaja **hkoskenv** » Joulu 03, 2015 13 : 36

OskuK kirjoitti:
hkoskenv kirjoitti:. Polttovälin lyhentäminenkin voi auttaa, mutta se voi tuottaa häiritseviä perspektiivivääristymiä.
Ei voi, ne "vääristymät" tulevat lyhyestä kuvausetäisyydestä, eivätkä siloinkaan ole vääristymiä, vaan reaalimaailman toistoa.

Tietenkin oletin, että lyhennettäessä polttoväliä kuvataan lähempää niin että kohde täyttää saman alan kuvasta. Ja kyse on vääristymistä, jotka seuraavat siitä kuin 3-ulotteinen reaalimaailma kuvataan 2-ulotteiselle tasolle. Käytännössä valokuvaus on pallopinnan kuvausta tasolle. Sellainen kuvaus on mahdoton tehdä ilman, että jotkut asiat vääristyvät. Perspektiiviprojektio on kenties yleisin, koska se on yleensä ihmisen mielestä luonnollisimman näköinen ja kohtuullisilla kustannuksilla toteutettavissa oleva tapa, mutta sekin vääristää sitä enemmän mitä leveämpi kuvakulma on.

digikuva81 · Viesti Kirjoittaja **digikuva81** » Joulu 03, 2015 13 : 42

Tarkoitetaanko tässä vääristymällä perspektiivivirhettä?

OskuK · Viesti Kirjoittaja **OskuK** » Joulu 03, 2015 13 : 54

Valokuvaajat hellittelevät näitä valkotasapaino- ja perspektiivi"virheitä" vuodesta toiseen, jotta päsisivät "korjaamaan" ehjää.

hkoskenv · Viesti Kirjoittaja **hkoskenv** » Joulu 03, 2015 14 : 18

OskuK kirjoitti:Valokuvaajat hellittelevät näitä valkotasapaino- ja perspektiivi"virheitä" vuodesta toiseen, jotta päsisivät "korjaamaan" ehjää.

Älä suota pidätä henkeäsi ongelman korjaantumista odottaessasi. Kartantekijät ovat marisseet projektio-ongelmistaan jo yli 2000 vuotta. Ja yhä vieläkin, GPS-satelliittien ja ETRS-TM35FIN -koordinaatiston aikakautena, samat virheet kummittelevat karttojen ja todellisuuden välillä. Valokuvaajien ongelma on matemaattisesti sama, pallo ei taivu tasolle ilman väkivaltaa.

digikuva81 · Viesti Kirjoittaja **digikuva81** » Joulu 03, 2015 14 : 21

OskuK kirjoitti:Valokuvaajat hellittelevät näitä valkotasapaino- ja perspektiivi"virheitä" vuodesta toiseen, jotta päsisivät "korjaamaan" ehjää.

en ole valokuvaaja

fotolammas · Viesti Kirjoittaja **fotolammas** » Joulu 03, 2015 15 : 52

Kiitoksia kaikille tähän saakka vastanneille, erinomaisen hyödyllisiä vastauksia. Sitä tuumailinkin, että pitää hakea joku paras säätö aukon pienuuden ja diffraktiohaitan välillä. Focus stackingista en ollut kuullutkaan, näkyy olevan ilmaissoftaakin siihen tarjolla.

Kipe · Viesti Kirjoittaja **Kipe** » Joulu 05, 2015 13 : 16

Kuvaan usein esimerkiksi kirkoissa ja linnoissa olevia esineitä.

Minusta tärkeintä on tukeva jalusta. Tukeva jalusta mahdollistaa tarvittaessa todella pitkän valotusajan ja/tai useita kuvia yhdistettäväksi (joko psuuremman syvyysterävyyden saamiseksi tai kohinan vähentämiseksi).

Toisena katsoisin, että kameraa voi ohjata kännykästä tai minun tapauksessani iPadista. Aina ei pääse työntämään päätä paikkaan, jota haluaa kuvata, mutta kameran saa sinne tavalla toisella.

Kameran pitäisi olla kevyt, jotta valojalkaa voi käyttää kamerajalusta. Minulla on 4 metrin korkeuteen nouseva valojalusta ja sen päähän en laittaisi kovin montaa kiloaa.

Kameran pitää osata muuttaa tarkennusetäisyyttä (Focus stacking) ja mielellään pakata niistä kuva. Ainakin Olympuksella on tällaisia. Panasonic tekee kuvia, jotka tarkennetaan kaikkien tarkennuspisteiden mukaan ja kuvaaja valitsee mitä niistä käytetään (toivottavasti ominaisuus tulee myös meidän Pana GH4:ään).

Minulle tutuissa kameroissa 2x2 mm olisi 1:1 makrossa Canon 5D MIII:ssä 320*320, Sony A7S 230*230 ja Oly OMD em1 ja Pana GH4:ssä 540*540 pistettä. Loitoilla en alkaisi leikkimään muuta kuin ihan pakon edessä.

Valintani tällaisiin kuvauksiin on Olympus, mutta merkki ei ole tärkeä asia. Ottaisin kuitenkin peilittömän, sillä niihin on helpompi rakentaa langattomana tarkennus ja ohjaus. Varmistaisin, että niihin on saatavissa kaikki tarvitsemani objektiivit vaikka en ostaisi niitä heti.

fotolammas

Kiitokset vielä tästä viimeisestä vastauksesta. Olosuhteet ovat juuri tuollaiset.