Kuvat pitkäaikaiseen säilöön?

[Naranek]

Ei tarvitse huolehtia, ellei pilvipalvelun tarjonnut firma huomaa palvelua kannattamattomaksi, firmaa myydä ja pilvipalvelu ei ole ostajan bisneksen fokuksessa, ellet hukkaa käyttäjätunnuksia, etc.

Sen verran tätä IT-alaa työni puolesta katselleena en koskaan laittaisi kuviani minnekään missä ne eivät ole minun oman hallintani alla.

[.ile.]

Totta. On ne myös kahdella kovalevylläkin, ja alunperin olikin vain niin, mutta se ahdisti sen verran että oli hankittava tuo nettipalvelu sen lisäksi.

Käyttäjätunnukset saanee sopivilla dokumenteilla takaisin jos katoavat.

[Rockford]

Sen verran tätä IT-alaa työni puolesta katselleena en koskaan laittaisi kuviani minnekään missä ne eivät ole minun oman hallintani alla.

Aikoinaan oli omia kuvia mm. Nokian Ovi-palvelussa. Eipä ole enää, koska koko palvelu hävisi jossain vaiheessa.

Toinen minkä suhteen olen melko skeptinen on noi sopimustekstit. Amazonin ehtoja vilkaisin eikä niissä heti osunut mitään hälyyttävää silmiin. Kaikki kaupallinen käyttö oli rajattu pois, eli freelancerille tms. tuo ei soveltune.

Nimim. Eilen tilasin 6TB kovon

[Whig]

Keissi on siis meikkiksen tapauksessa sellainen että diggailen timelapseja rätkytellä aivan mielettömästi. Toisaalta siihen se oikeastaan jääkin. Harvoinpa niitä jaksaa sit kattella, mut ei viittis poiskaan viskaa. Sitä kun on jotain projekteja joskus tulilla niin silloin sitä on mukavaa kun on kaikenmoista materiaalia takataskussa. Tuossa vaan se ongelma että on kaikki paikat täynnä kuvia tovin jälkeen. Onko kansalla mitään vinkkejä mihin kuvia voisi laittaa säilöön pidemmäksi aikaa niin että ne olisivat turvassa ja käytettävissä tarpeen vaatiessa? Tuli ittelle mieleen poltto DVD-levyille, mut onks se jotenkin 90-lukulaista turailua? Joku muu, mikä?

Itselläni kuvat ovat kotona ulkoisella 4 teran kiintolevyllä sekä varmuuskopioituna verkossa olevalle NAS:lle.
Sen lisäksi yhdellä irti koneista olevalla 4 teran ulkoisella kiintolevyllä kotona ja yksi 4 teran ulkoinen kiintolevy työpaikalla.
Luotan tähän systeemin huomattavasti enemmän, kuin yhteenkään pilvipalveluun.

[.ile.]

Pilvessä on se hyvä puoli, että varmuuskopiointi tulee tehtyä, kun se on melko vaivatonta.

Ulkoiselle kovalevylle tulee tehtyä harvemmin.

Näin täällä, muilla ei ehkä ole vastaavaa kynnystä...

[Kryptos]

Pilvipalvelut ovat hyvä lisä varmuuskopiontiin. Luottaminen yksinomaan niihin ei ole järkevää. Luottaminen vain yhteen minkä tahansa tyyppiseen varmuuskopiointiin ei ole järkevää.

Varmuuskopiointiratkaisu perustuu tietenkin tapauskohtaiseen riskiarviointiin, joka yksityishenkilöillä usein on luonnollisesti vain tunnearvio siitä kuinka paljon kirpaisee jos tiedot sattuisivat katoamaan, eikä muodollisempi riskiarviointi.

Ystäväni mremonen kertoi kerran vuonna "pyörä ei ollut vielä aivan pyöreä", kuinka eräässä konferenssissa yritysten varmuuskopioinnista ja toipumismenettelyistä keynote -esityksen pitänyt heppu kysyi yleisöltä minkälaisia varmuuskopiointi- ja palautumisratkaisuja yrityksissä oli käytössä. Pahaa-aavistamattomat innokkaat kuulijat viittasivat kuin priimusoppilaat, ja posket innosta hehkuen kertoivat ylpeinä raid-ratkaisuistaan, nauhavarmistuksistaan, ynnä muista, ynnä muista tuohon aikaan kuumista teknologiaratkaisuista. Jos heillä jokin levy rikkoontuisi, niin bisnes kyllä taas pyörisi parissa tunnissa, nou roplem.

Keynoten pitäjä antoi muutaman tyypin elvistellä firmansa ratkaisuilla, kunnes totesi sitten että hyvä juttu, mutta lähdetäänpä kuitenkin liikkeelle siitä, että kun aamulla tulette töihin, niin paikalla jossa toimistorakennuksenne edellisenä iltana vielä sijaitsi, onkin vain yksi helvetin iso kuoppa.

Niettä palautumissuunnitelmat tarpeita vastaaviksi.

[Jovala]

Pilvessä on se hyvä puoli, että varmuuskopiointi tulee tehtyä, kun se on melko vaivatonta.

Ulkoiselle kovalevylle tulee tehtyä harvemmin.

Näin täällä, muilla ei ehkä ole vastaavaa kynnystä...

Jos kone vie aina sammuessaan kopiot muuttuneista NAS-asemalle (mulla on pelkkä peilaus) ja sammuu vasta sitten, niin hoituu tuo varmuuskopioden olemassaolo varmasti.
NAS-asema tekee puolestaan ajoitetusti inkrementaalisen varmuuskopion sen ulkoiselle kovalevylle. Tuota ulkoista asemaa vaihdellaan silloin tällöin.
Tämä järjestely ei suojaa tulipalolta eikä rosvolta joka tyhjentää koko asunnon.

[Naranek]

Tuo Kryptoksen esille tuoma juttu on se, mistä pitäisi aloittaa, eli siitä millaista uhkaa vastaan tällä varmuuskopioinnilla suojaudutaan.

Tunnustan että olen itse tehnyt ratkaisun, jossa ei suojauduta tulipaloa (puurakenteinen talo), eikä sellaisia rosvoja vastaan jotka osaavat viedä laitehuoneesta sen NAS-asemankin työhuoneen pöytäkoneen lisäksi.

Olen siis suojautunut vain teknisiä ongelmia vastaan, kun pöytäkoneessä on kaksi isoa levyä joille koneen sisäinen ohjelma automaattisesti kopioi kaiken sen, mitä haluan suojata. Pöytäkoneessa tiedot ovat siis sisäisesti kolmella levyllä. Ja sitten kerran viikossa ohjelma kopioi muuttuneet tiedot myös NAS:lle, jossa on levyjen tuplaus päällä, eli kaksi tasan samanlaista levyä, jos vaikka toinen hajoaisi. Tämä suojaa siltä että joku levy hajoaa tai että kopiointiohjelma sekoaa tai että winukka sekoaa, aika hyvin.

Mutta en siis jaksa huolehtia siitä että talo palaisi tai että joku rosvo löytäisi sen NAS:n sieltä talon laitehuoneen kaapista reititimen takaa hyllyltä. Pilveen en omia kuviani laita niiden palvelujen pienen präntin takia, joissa sanotaan että ko. palvelun pitäjällä on oikeus myös minun sinne laittamaani tavaraan tai että yrityksen omistuksen muutoksissa tai muussa vastaavassa voidaan palvelu lopettaa ilman sen suurempia varoitusaikoja tai muuta vastaavaa... ja vaikka linjat ovat nopeat, nopeammat kuin useimmilla teistä, niin teratavujen pitäminen pilvessä vaatii sen verran kaistaa aina aika ajoin ja etenkin ensimmäisellä kerralla, etten ole kiinnostunut tukkimaan omia yhteyksiäni sellaisella liikenteellä.

Yksi mahdollisuus olisi tietty ulkoinen levy, joka olisi housun taskussa aina, ettei pala talon mukana tai ettei rosmo vie, mutta senkin pitäminen ajan tasalla on liian hankalaa näin mukavuuden haluiselle kuin minä.

Eli kyllä se pitäisi ihan jokaisella meillä lähteä siitä uhka-arviosta ne jutut mitä tekee suojatakseen dataansa. Muuten voi luulla tekevänsä jotain mikä ei sitten teekään sitä mitä halusi tapahtuvan.

[Whig]

Olen siis suojautunut vain teknisiä ongelmia vastaan, kun pöytäkoneessä on kaksi isoa levyä joille koneen sisäinen ohjelma automaattisesti kopioi kaiken sen, mitä haluan suojata. Pöytäkoneessa tiedot ovat siis sisäisesti kolmella levyllä. Ja sitten kerran viikossa ohjelma kopioi muuttuneet tiedot myös NAS:lle, jossa on levyjen tuplaus päällä, eli kaksi tasan samanlaista levyä, jos vaikka toinen hajoaisi. Tämä suojaa siltä että joku levy hajoaa tai että kopiointiohjelma sekoaa tai että winukka sekoaa, aika hyvin.

Näissä olisi hyvä aina ottaa huomioon myös se, että jos jostain syystä data korruptoituu tms. sekoilee ja asian huomaa esim. parin viikon päästä on se viallinen data jo kopioitu myös sinne NAS:lle.
Tässä tietysti auttaa jos se ohjelma jolla varmuuskopiot tehdään NAS:lle ei heti poista korvattavia/poistettuja tiedostoja.

Ja jos NAS:n jaot on jatkuvasti yhdistettynä koneeseen ja koneella saa pöppiäisen joka päättää tuhota/cryptata kaikki raaka tiedostot...

Tietysti nuo ovat varsin epätodennäköisiä tilanteita mutta eivät ole vaikeita ottaa huomioon jos asiat ottaa huomioon jo varmuuskopiointia suunnitellessa.

Itselläni on tarkoitus vielä ottaa yksi backup noille aikaisemmista backup seteistä jääneille 2 Teran levyille ja jättää kaappiin ns. pitkäaikaiseksi backupiksi johon en koske lainkaan ellei käy oikein kusisesti (Eli hyvällä tuurilla tätä settiä ei tarvita koskaan) =)

[Naranek]

Näissä olisi hyvä aina ottaa huomioon myös se, että jos jostain syystä data korruptoituu tms. sekoilee ja asian huomaa esim. parin viikon päästä on se viallinen data jo kopioitu myös sinne NAS:lle.
Tässä tietysti auttaa jos se ohjelma jolla varmuuskopiot tehdään NAS:lle ei heti poista korvattavia/poistettuja tiedostoja.

Ja jos NAS:n jaot on jatkuvasti yhdistettynä koneeseen ja koneella saa pöppiäisen joka päättää tuhota/cryptata kaikki raaka tiedostot...

Tietysti nuo ovat varsin epätodennäköisiä tilanteita mutta eivät ole vaikeita ottaa huomioon jos asiat ottaa huomioon jo varmuuskopiointia suunnitellessa.

Tuo asia korjaantuu sillä että eihän kaikkea dataa kirjoiteta joka kerran vaan ainoastaan kerran, tai silloin kun se on muuttunut. Kannattaa käyttää kunnollista ohjelmaa joka osaa katsoa että mitkä filut ovat uusia tai muuttuneita, ja kopioi vain ne. Oletettavaa on että kun viet kuvat koneelle, katsot itse että ne ovat siinä vaiheessa korruptoitumattomia, joten silloin se kopiointikin tehdään kunnollisista tiedostoista. Siksihän ne viedään usealle levylle että jos levyyn tulee kopiointivirhe tai levy korruptoituu filun kohdalta tai kokonaan, niin on toiset kopiot olemassa. Niiden kuvien ei tarvitse olla kunnossa siellä primäärivarastossa kuin siihen saakka kunnes kopiointi alkaa. Itselläni se tarkoittaa paria päivää kopioinnista kunnes automaatti kopioi ne turvaan useammalle levylle. Ja voihan sen käynnistää manuaalisestikin heti kun on tarkistanut että kuvat ovat ok.

NAS levyllä on omat käyttäjätunnukset jotka poikkeavat pöytäkoneen vastaavista, ei mikään virus pääse niihin suoraan käsiksi. Kopiointiohjelmalla on nuo tunnukset ja salasanat tiedossaan jotta voi tehdä kopionsa, mutta satunnainen koneelle päässyt haittaohjelma ei ihan helposti pääse kirjoittelemaan NAS:lle mitään.

[Kryptos]

Applen Time Machinessä on hyvänä puolena se, että voit mennä ajassa taaksepäin niin pitkälle kuin levytilaa riittää. Jos jotakin korruptoituu ja korruptiokin varmuuskopioituu, voi korruptoitumattoman palauttaa kauempaa aikajanalta.

Ja tietenkin se, että koko prosessi on täysin automaattinen ja läpinäkyvä. Se varmuuskopioi inkrementaalisesti, ja palautettavissa on kopiot tunneittain viimeisen 24 tunnin ajalta, päivittäiset varmuuskopiot viimeiseltä kuukaudelta, ja viikottaiset aina niin pitkälle kuin kiintolevytilaa riittää. Varmuuden lisäämiseksi voi käyttää niin halutessaan useampiakin Time Machine varmuuskopiolevyjä ja vuorotella/kierrättää niille tehtäviä kopioita.

Ennenkuin jokin sotki oman Time Capsuleni Time Machine sparsebundlen - epäilen Yosemite päivitystä - pystyin rullaamaan takaisin vuoteen 2012 saakka ja palauttamaan minkä tahansa tilanteen sen ja tämän päivän välillä. Sitä vanhemmat, ensimmäisen v. 2007 ostamani Macbook Pron varmuuskopiot ovat myös tallessa arkistoidulla kiintolevyllä.

Nyt jostakin syystä sparsebundle näyttää kyllä bandit vuoteen 2012 asti, mutta pääsen käsiksi ainoastaan kuukauden vanhoihin tiedostoihin.

OS X on kyllä pirun hyvä, mutta omat kiroilemisen aiheensa löytyy tästäkin leiristä.

[zone6]

Varmistukseni on vähän huono. Kaikki kyllä menee ulkoisille levyille säännöllisesti ja inkrementaaleina, jotta korruptoitumisilta on edes jonkinlainen suoja.

Tulipaloa tai vastaavaa vastaan ei tietenkään ole suojaa. Tulipalossa nyt tietysti menisivät niin vedokset kuin vanhat negatiivitkin.

Riskinä todennäköisemmin toteutuva lienee joku virus, joka kryptaa levyt ja siihen tämä ratkaisuni ei tarjoa mitään turvaa. Ulkoiset levyt ovat aina kiinni jotta automaattinen varmistus ylipäätään toimisi.

Parempaa turvaa saisin:

- Ulkoisten levyjen sijasta NAS / joku muu serveri, jonne ei ole suoraan kirjoitusoikeuksia vaan ainoastaan varmistusprosessilla.

- Ulkoisen levyn lisäksi pilveen. Pilvi toimisi tällöin äärimmäisenä hätävarmisteena

- Tai ylimääräinen ulkoinen levy, johon ottaa kaikista kuvista suoran kopion käsin kerran kuussa. Pahan vahingon sattuessa tietysti menetyksiä tulee uusimpien muokkausten ja kuvien muodossa, mutta perusmassa on turvassa.

Mihin näistä sitten ryhtyisi? NAS on lopulta kallis eikä tuo merkittävää lisäsuojaa (jollei salasanaa lasketa). Pilvi maksaa sen noin 250€ (Korjaus, Amazon maksaa vain 120€) vuodessa, eli vuoden hinnalla saisi hyvin jo ulkoisen 4T levyn. Se levy vaan ei turvaa asunnon tuholta. Ellei sitä säilytä esimerkiksi auton hansikaslokerossa, työpaikalla tai jossain.


Lisätäänpä vielä sellainen puoli tähän kuin ohjelmistot ja kuvien tuottaminen RAW-kuvista. Käytän Lightroomia, jolla saa kyllä exportattua aina. Vai saako? Mitä jos pidän kuvaamisesta taukoa? Tai en voi maksaa kuukausimaksua syystä tai toisesta?

Ehkäpä jokainen merkittävä kuva pitäisi aina exportata vähintään jpg-muodossa levylle?

[Naranek]

Tuohon LR.n juttuun sen verran että minulla kuvien kopioiminen kortilat levylle on täysin LR:n ulkopuolinen toimenpide.

Olen sen verran käyttänyt eri kuvien arkistointiohjelmia, etten niiden tietokannan varaan kuviani ja niiden tietoja jätä. Eli kuvat menee erillisellä ohjelmalla hakusanoitettuna vuosi/päivä hakemistoon primäärilevylle ja vasta sieltä niiden sijainti ja hakusanat haetaan LR:n tietokantaan, kuviin tai niiden sijaintiin ei LR:n importissa kosketa lainkaan.

Näin minulla on erillään kuvat ja LR:n tietokanta, jotka molemmat varmistusohjelma kopioi sitten sen mukaan mikä on muuttunutta, muuttumattomaan dataan ei kosketa. Voin ottaa LR:n tilalle minkä tahansa arkistointiohjelman, eikä mitään muuta tietoa häviä kuin LR:n sisäisessä kannassa olevat RAW käännösten käsittelytiedot.

[Naranek]

Ehkäpä jokainen merkittävä kuva pitäisi aina exportata vähintään jpg-muodossa levylle?

Vastaus on että kyllä, kannattaa aina exportata kuva sellaisena kun sen on valmiiksi saanut. Muuten olet LR:n tietokannan varassa ja työsi lopputulokset katoavat sen kanssa taivaan tuuliin. Se missä muodossa sen exporttaa, onkin toinen juttu. Yleensä teen vain RAW käännöksen LR:ssä, koska sen käyttöliittymä on mukavampi kuin PS:n kääntäjän, ja vien käännöksen suoraan PS:ään tallentamatta tässä välissä. Sitten kun olen käpistellyt kuvaa vielä PS:ssä, tallennan sen samaan kansioon missä alkuperäinenkin on. Kun LR:n importin kansiovahti on päällä, se tallennettu uusi versio siirtyy automaattisesti LR:n tietokantaan ilman että minun pitää tehdä sille mitään ja toisaalta varmistustallennus ohjelma huolehtii tämän uudenkin kuvan muille levyille turvaan. Yleensä käytän välitallennusmuotona PSD:tä, mutta tietysti lopputuotteissa jpegiä. Jokaisesta jpegistä on siis olemassa täysikokoinen psd:kin.

[Rockford]

Ellei sitä säilytä esimerkiksi auton hansikaslokerossa, työpaikalla tai jossain.

No ehkä ei kuitenkaan autossa. Töissä ois ainakin itellä helppo säilyttää varmuuskopiota, mutta en ole toistaiseksi jaksanut. On sprinklerit, kulunvalvonta ja vartiointi.

[Moose79]

Pilvi maksaa sen noin 250€ (Korjaus, Amazon maksaa vain 120€) vuodessa, eli vuoden hinnalla saisi hyvin jo ulkoisen 4T levyn.

Onhan noita halvempiakin. Amazonilta saa cloud driven kuville 12 dollaria/vuosi ja kaikelle datalle 60 dollaria/vuosi. Käyttöliittymä on ilmeisesti ihan kökkö, mutta Syncback pro (~50 €) osaa tuonne uppaamisen.

En ole kokeillut, mutta jos joku kokeilee niin kertokaa toki kokemuksianne.
https://www.amazon.com/clouddrive/prici ... navpricing

Backblaze varmuuskopioi viidellä dollarilla kuussa. Tuo on ollut käytössä pari vuotta, mutta on niin tyhmennetty, että ärsyttää säätää mitä menee pilveen ja mitä ei. Kopioi nimittäin oletuksena kaiken.

[SuperDrive]

Ellei sitä säilytä esimerkiksi auton hansikaslokerossa, työpaikalla tai jossain.

No ehkä ei kuitenkaan autossa. Töissä ois ainakin itellä helppo säilyttää varmuuskopiota, mutta en ole toistaiseksi jaksanut. On sprinklerit, kulunvalvonta ja vartiointi.

Tuollainen varmuuskopiolevy kannattaa kryptata, jolloin sen häviämisestä kärsii vain levyn verran. Se, että työpaikalla oleva levy ja kotona olevat katoaisivat tai tuhoutuisivat samaan aikaan on äärimmäisen epätodennäköistä. Minulla on levy kellarikomerossa. Tosin ei ole tullut vähään aikaan päivitettyä, kun kuvat on pilvessä. Pilven avulla kuviin myös pääsee aina käsiksi.

[zone6]

Ehkäpä jokainen merkittävä kuva pitäisi aina exportata vähintään jpg-muodossa levylle?

Vastaus on että kyllä, kannattaa aina exportata kuva sellaisena kun sen on valmiiksi saanut. Muuten olet LR:n tietokannan varassa ja työsi lopputulokset katoavat sen kanssa taivaan tuuliin. Se missä muodossa sen exporttaa, onkin toinen juttu. Yleensä teen vain RAW käännöksen LR:ssä, koska sen käyttöliittymä on mukavampi kuin PS:n kääntäjän, ja vien käännöksen suoraan PS:ään tallentamatta tässä välissä. Sitten kun olen käpistellyt kuvaa vielä PS:ssä, tallennan sen samaan kansioon missä alkuperäinenkin on. Kun LR:n importin kansiovahti on päällä, se tallennettu uusi versio siirtyy automaattisesti LR:n tietokantaan ilman että minun pitää tehdä sille mitään ja toisaalta varmistustallennus ohjelma huolehtii tämän uudenkin kuvan muille levyille turvaan. Yleensä käytän välitallennusmuotona PSD:tä, mutta tietysti lopputuotteissa jpegiä. Jokaisesta jpegistä on siis olemassa täysikokoinen psd:kin.

Minulla on .xmp:t tietokannan ohessa, mutta siltihän siinä on suuri riippuvus LR:n toimivuuteen ja olemassaoloon.

Ehkäpä olisi syytä vähintään tuottaa .jpg kaikista kuvista joihin on tehnyt muokkauksia. Ne, joita on käsitelty myös photoshopissa tai muualla ovat tietysti tiffinä olemassa. Vaan paljon on tärkeitäkin kuvia, joiden muokkauksista ei ole välttämättä valmista bittikarttakuvaa. On vain RAW ja LR:n merkinnät tietokannassa ja XMP-tiedostossa.

[Naranek]

xmp tai muita sidecar tiedostoja osaavat lukea muutkin ohjelmat kuin LR. Mutta niissä ei tietääkseni ole noita puheena olleita LR:n käsittelytietoja, vaan ne ovat LR:n tietokannassa.

[Whig]

Tuo asia korjaantuu sillä että eihän kaikkea dataa kirjoiteta joka kerran vaan ainoastaan kerran, tai silloin kun se on muuttunut. Kannattaa käyttää kunnollista ohjelmaa joka osaa katsoa että mitkä filut ovat uusia tai muuttuneita, ja kopioi vain ne.

Kuten kirjoitin:
"Näissä olisi hyvä aina ottaa huomioon myös se, että jos jostain syystä data korruptoituu tms. sekoilee ja asian huomaa esim. parin viikon päästä on se viallinen data jo kopioitu myös sinne NAS:lle. "

Kun ne tiedostot muuttuvat datan korruptoitumisen tms. takia ovat ne backup softien mielestä muuttuneet joten ne kopioivat ne talteen.