Canon rungot

[pasikan]

Teoriassa tuo kaavasi voisi pitää paikkaansa. Jos olisi croppi ja ff-runko, joiden kuvanlaatu olisi täysin sama. Kennokokoon suhteutettuna. Ja Kuvanlaatu laskisi tasaisesti, herkkyyttä nostettaessa. Mutta näin ei ole. Verrataan vaikka Nikonin uusimpia croppi ja FF-runkoja. Ja kuvanlaadun osalta dynamiikkaa. Alhaisimmilla herkkyyksillä tuo kaavasi osuu aika lähelle. Mutta jo ISO400 kohdalla dynamiikka on sama molemmilla rungoilla. Ja jos käytetään kaavaasi, niin cropin ISO400 vs ff ISO800 pitäisi olla dynamiikaltaan lähellä samaa. Mutta eipä olekaan, vaan näillä herkkyyksillä croppi on selvästi parempi.

Ja vaikka verrattaisiin yhtä runkoa eri herkkyyksillä, niin huomataan ettei kaava voi toimia. Otetaan 5d mark III Ja taas dynamiikka. ISO100 vs ISO200 eroa ei ole ollenkaan. Mutta ISO3200 vs ISO6400 eroa on jo 1 aukko.

Laitoin tuohon esimerkkiin juuri tarkoituksella ääripään kameroita. Jotta olisi mahdollisimman helppo tajuta, ettei tuo kaava pidä mitenkään paikkaansa. Koska tuo tasan aukon ero kuvanlaadussa croppi ja ff-kameroilla ei toteudu ehkä millään yhdistelmällä.

Totta on että yleensä se ff-kenno tekee parempaa jälkeä, kuin croppi. Mutta ei tuon sinun kaavasi mukaan. Eikä sitä kennon suorituskykyä voi millään vääntää objektiivin valovoimaan. 2,8 on 2,8 sekä cropissa että FF:ssä. Ja se on 2,8 vaikka se ei olisi edes missään kamerassa kiinni.

Myös croppirunkojen välillä on suuriakin eroja. Millä kaavalla sitten muutat objektiivin valovoiman.Kun objektiivi vaihdetaan croppirungosta toiseen?

Kerrotko vaikka yhden croppirungon ja yhden FF-rungon, joilla tuo kaavasi pitää paikkansa? Ei millään. Ei ainakaan kaikilla herkkyyksillä.

[SuperDrive]

Teoriassa tuo kaavasi voisi pitää paikkaansa. Jos olisi croppi ja ff-runko, joiden kuvanlaatu olisi täysin sama. Kennokokoon suhteutettuna. Ja Kuvanlaatu laskisi tasaisesti, herkkyyttä nostettaessa. Mutta näin ei ole. Verrataan vaikka Nikonin uusimpia croppi ja FF-runkoja. Ja kuvanlaadun osalta dynamiikkaa. Alhaisimmilla herkkyyksillä tuo kaavasi osuu aika lähelle. Mutta jo ISO400 kohdalla dynamiikka on sama molemmilla rungoilla. Ja jos käytetään kaavaasi, niin cropin ISO400 vs ff ISO800 pitäisi olla dynamiikaltaan lähellä samaa. Mutta eipä olekaan, vaan näillä herkkyyksillä croppi on selvästi parempi.

Nikonin täyskennoisissa onkin paljon suurempi pikselimäärä. Tämä toki vaikuttaa asiaan.

Ja vaikka verrattaisiin yhtä runkoa eri herkkyyksillä, niin huomataan ettei kaava voi toimia. Otetaan 5d mark III Ja taas dynamiikka. ISO100 vs ISO200 eroa ei ole ollenkaan. Mutta ISO3200 vs ISO6400 eroa on jo 1 aukko.

MIten tämä edes liittyy käsiteltävään asiaan? En ymmärrä mitä joku ISO 100:n ja ISO 200:n vertailu 5D:llä on mitenkään oleellinen.

Totta on että yleensä se ff-kenno tekee parempaa jälkeä, kuin croppi. Mutta ei tuon sinun kaavasi mukaan. Eikä sitä kennon suorituskykyä voi millään vääntää objektiivin valovoimaan. 2,8 on 2,8 sekä cropissa että FF:ssä. Ja se on 2,8 vaikka se ei olisi edes missään kamerassa kiinni.

No mihin se perustuu, ellei siihen, että kennolle tulee enemmän valoa? Kuten olen jo sanonut, yksittäiset esimerkit eivät osoita mitään. Ne on tasoa: "Naapurin Jaska poltti kolme askia päivässä ja eli satavuotiaasi."

Myös croppirunkojen välillä on suuriakin eroja. Millä kaavalla sitten muutat objektiivin valovoiman.Kun objektiivi vaihdetaan croppirungosta toiseen?

Mitään kaavaa ei tietenkään tarvita. Kaava koskee vain kennokokojen eroja. Se käsittelee kennolle kokonaisuudessaan tulevan valon määrää. Nämä puheet kennojen laatueroista ovat olkiukkoja.

[pasikan]

Otat kroppikameran, laitat objektiivin, jossa aukko 2,8. Laitat ison vaikka arvolle 400. Suljinajaksi kamera laskee 1/500s. Otat täyskennokameran, laitat saman objektiivin, aukon, ison ja suljinajan. Onko kuva tuplasti kirkkaampi? Ai ei vai? Kumma juttu.

Ei, mutta täyskennoisella voit laittaa aukoksi 4 ja ISO:ksi 800 ja kuva on silti hieman parempi kohinaltaan. Kuvanlaatu on se, joka kiinnostaa. Siksi täyskennolla 4 vastaa kroppikennon 2,8:aa.

Nuo esimerkit joita tuohon kirjoitin, osoittavat selvästi. Että tämä ei pidä paikkaansa. Se kuvanlaatu ero kun ei mene herkkyyksien suhteen näin.

Eikä nuo kirjoittamani esimerkit ole mitän yksittäistapauksia. Voit vaihtaa noihin esimerkkeihini ihan mitkä rungot tahansa. Silti siitä selviää sama asia.

Ja on aivan sama onko kenno croppi vai FF. Valoa tulee kennolle neliösenttiä kohden täysin saman verran. Ja vain sillä on väliä. Kun otat kuvan samasta kohteesta cropilla ja FF:llä. Ja sinulla on molemmissa vaikka asetuksina f2,8 1/1000s ISO400. Niin molemmat kuvat ovat yhtä kirkkaita. Se minkäverran FF-kennoisessa on parempi kuvanlaatu riippuu kamerasta. Eikä sitä voi tuolla kaavallasi laskea. Tai toki voi. mutta perseelleen menee.

Otin tuon 5d:een esimerkiksi selventämään sinulle sitä tosiseikkaa. Että vaikka sen croppikameran kenno olisi leikelty siitä FF-kennosta, niin tuo kaavasi ei pidä paikkaansa.

Oletetaan vaikka että tuo kaavasi pitää tuolla sinun esimerkilläsi paikkansa. Joillain kameroilla. Eli FF 300 mm f/4,0, 1/1000 s, ISO 400 vs crop 150 mm, f/2,0, 1/1000 s, ISO 100 kuvanlaatu on sama. Sitten vaihdetaan. Muuten samat arvot mutta muutetaan herkkyyttä ISO1600 vs ISO6400. Hokkus pokkus! Kuvanlaatu ei olekaan enää sama. Eli tuo sinun laskukaavasi pitää paikkansa 0,0001% tilanteista. Eli sillä ei ole mitään virkaa.

[SuperDrive]

Eikä nuo kirjoittamani esimerkit ole mitän yksittäistapauksia. Voit vaihtaa noihin esimerkkeihini ihan mitkä rungot tahansa. Silti siitä selviää sama asia.

Ja on aivan sama onko kenno croppi vai FF. Valoa tulee kennolle neliösenttiä kohden täysin saman verran. Ja vain sillä on väliä. Kun otat kuvan samasta kohteesta cropilla ja FF:llä. Ja sinulla on molemmissa vaikka asetuksina f2,8 1/1000s ISO400. Niin molemmat kuvat ovat yhtä kirkkaita. Se minkäverran FF-kennoisessa on parempi kuvanlaatu riippuu kamerasta. Eikä sitä voi tuolla kaavallasi laskea. Tai toki voi. mutta perseelleen menee.

Nyt taas puhut aivan eri asiasta. Tottakai neliösentille menee yhtä paljon valoa. Sen sijaan isommalle kennoille kokonaisuutena menee enemmän valoa ja samoin yhdelle pikselille, jos niitä on yhtä paljon. Mutta joskus itse jumalatkin taistelevat turhaan, joten turha kai jatkaa. Katso kuitenkin tämä:

https://www.youtube.com/watch?v=DtDotqLx6nA

Kohta josta puhun on kohdassa 10:40.

Huomaa, en yhdy käsitykseen, että ISO-merkintä sinänsä olisi huono. Sen muuttaminen tekisi aukkomerkinnät riippuvaiseksi kennokoosta.

[pasikan]

Tietenkin yhdelle pikselille tulee enemmän valoa, mitä suurempi sen pinta-ala on. Mutta ei sillä ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Jos objektiivin valovoima pitäisi ilmoittaa sen mukaan, miten paljon yksittäiselle pikselille tulee valoa. Niin Eihän se valovoima olisi silloinkaan kiinni kennokoosta. vaan sen yksittäisen pikselin koosta. Ja silloinhan valovoima muuttuisi jo eri FF-rungoilla Esim Sony a7s 12mpx kennolla f2,8 objektiivi olisikin tämän teorian mukaan a7r rungossa enää f5,6. koska kolme kertaa isommalle pikselille tulee kolmekertaa enemmän valoa.

[SuperDrive]

Tietenkin yhdelle pikselille tulee enemmän valoa, mitä suurempi sen pinta-ala on. Mutta ei sillä ole mitään tekemistä objektiivin valovoiman kanssa. Jos objektiivin valovoima pitäisi ilmoittaa sen mukaan, miten paljon yksittäiselle pikselille tulee valoa. Niin Eihän se valovoima olisi silloinkaan kiinni kennokoosta. vaan sen yksittäisen pikselin koosta. Ja silloinhan valovoima muuttuisi jo eri FF-rungoilla Esim Sony a7s 12mpx kennolla f2,8 objektiivi olisikin tämän teorian mukaan a7r rungossa enää f5,6. koska kolme kertaa isommalle pikselille tulee kolmekertaa enemmän valoa.

Katsoiko ko. videon. Siinä nimenomaan puhuttiin kennolle kokonaisuutena tulevasta valosta. Minä puhuin pikselille tulevasta valosta ajatuksena, että kennoissa olisi sama pikselimäärä vähän tarkoituksena vääntää rautalangasta

Minä nimenomaan sanoin, että en pidä ajatuksesta ISO-merkinnän muuttamiseksi, koska se muuttaisi aukkomerkintöjä. Homma toimisi, jos kukin objektiivi toimisi vain yhden koon kennoissa. Kuitenkin periaate, että kun samasta kuvakulmasta tulee valo samankokoisen aukon kautta sisään on periaatteessa kuvanlaatu sama oli sitten kyse isosta kennosta isosta polttovälistä ja pienestä nimellisestä aukosta ja korkeasta hellyydestä vaiko pienestä kennosta, pienestä polttovälistä, matalasta ISO:sta ja suuresta nimellisestä aukosta.

Minusta olet trollannut tarpeeksi, joten lopetan keskustelun osaltani tähän.