jiihaa2 kirjoitti:...miten tämä AF linssin puolella teknisesti toimii? Kameran pään ymmärrän, mutta en sitä mitä dataa liikkuu linssin ja kameran välillä kun fokusoidaan? Onko siellä vaan esimerkiksi jokin lineaarinen asteikko vaikka 0-1023 steppiä ja kamera vaan käskee linssin ajamaan fokuksen johonkin kohtaan...?
Ei siellä juuri dataa liiku, siksi on mahdollista käyttää eri merkkistä objektiivia toisen merkkisessä kamerassa. Kameran tarkennus vain käskee objektiivin tarkennuslinssejä liikkumaan niin kauan kunnes tarkennuspiste tunnistaa terävän kontrastin (Contrast detection) tai kahden kuvan vaihe-eron (Phase detection).
Kontrastitarkennus on vähän sama homma kuin kiikarilla katsoessa, tarkennus on kohdallaan kun silmä (= tarkennuspiste) kertoo aivoille (= kamera) että kuva on terävä. Vaihe-erotarkennuksessa taas kun "leikkokuvat" ovat päällekkäin, kuva on terävä. Mutta toimiiko kaikki kiikarit samassa päässä samoilla tarkennuskierän asetuksilla ja eri päissä eri asetuksilla...? http://en.wikipedia.org/wiki/Autofocus
Edit. Veikkaan että useimmat virhetarkennukset syntyvät siitä että esim. Sigman linssien kalvotukset, valon taittumiset, objektiivin sisäiset heijastukset yms. eivät sovi esim. Canonin tarkennussensorille yhtä hyvin kuin sille suunnitelluissa objektiiveissa. Canon ei tietenkään kerro kaikkea tai anna patenttejaan ulkopuolisille.
Hmm. Kontrastitarkennuksen toiminta on helppo ymmärtää. Samaten vanhat ruuvitarkenteiset, selkeästi mennään vaan eteen / taakse.
Mutta sitten nämä uudemmat. Mihin ihmeeseen linssin kalibrointi sitten vaikuttaa jos itse linssissä ei ole mitään säädettävää, kun menisi vaan eteen / taakse? Vai kertooko lasi kalibrointitietonsa rungolle joka jotenkin ottaa ne huomioon?
En mä olisi yhtään ihmeissäni että 3rd partyt pystyy tekemään AF laseja jos katsoo miten vaikkapa Magic Lanternia kehittävät kaverit puuhailee runkojen kanssa. Ainakin 10X vaikeampaa teknisesti, jollet satu olemaan ollut Canonilla töissä tekemässä kyseistä firmistä.... ja siltikin.
jiihaa2 kirjoitti:Mutta sitten nämä uudemmat. Mihin ihmeeseen linssin kalibrointi sitten vaikuttaa jos itse linssissä ei ole mitään säädettävää, kun menisi vaan eteen / taakse? Vai kertooko lasi kalibrointitietonsa rungolle joka jotenkin ottaa ne huomioon?
Olen (jostain lukemastani) ymmärtänyt, että esim. Canonilla tarkennus on ns. "avoin säätöjärjestelmä". Normaalilla tarkennuksella kameran tarkennusjärjestelmä arvioi tarkennusvirheen ja kertoo objektiiville korjaustarpeen. Lopputulosta ei sen enempää tarkisteta -- se olisi liian hidasta. Paitsi jatkuvalla tarkennuksella tätä tehdään koko ajan. Mittaus - korjaus - mittaus -korjaus.
tvap kirjoitti:Olen (jostain lukemastani) ymmärtänyt, että esim. Canonilla tarkennus on ns. "avoin säätöjärjestelmä". Normaalilla tarkennuksella kameran tarkennusjärjestelmä arvioi tarkennusvirheen ja kertoo objektiiville korjaustarpeen. Lopputulosta ei sen enempää tarkisteta -- se olisi liian hidasta. Paitsi jatkuvalla tarkennuksella tätä tehdään koko ajan. Mittaus - korjaus - mittaus -korjaus.
tepa
Veikkaan että säätö on "suljettu säätö". Tarkennusanturin tiedoista kamera laskee, että kuva on suttua->päätetään ajaa tarkennusta johonkin suuntaan->kun tarkennusanturi huomaa että kuva on tarkka objektiivin käskytys loppuu ja tarkennuspiste etsimessä välähtää.
Tämän voi testata helposti: Tähtää johonkin, AF alkaa tarkentamaan tuohon pisteeseen, siirrä tähtäyspistettä niin ei tarkennus ole ajautunut pisteeseen, jossa se on tarkka ensin tähdättyyn kohteeseen vaan tarkennus "ajelee" kunnes tarkkapiste löytyy jostakin.
Kertatarkennuksella ei etsitä uutta tarkkaa kohtaa koko ajan vaan kun se kerran löytyy niin siihen tarkennus jää.
Jappee kirjoitti:
Veikkaan että säätö on "suljettu säätö". Tarkennusanturin tiedoista kamera laskee, että kuva on suttua->päätetään ajaa tarkennusta johonkin suuntaan->kun tarkennusanturi huomaa että kuva on tarkka objektiivin käskytys loppuu ja tarkennuspiste etsimessä välähtää.
Tämän voi testata helposti: Tähtää johonkin, AF alkaa tarkentamaan tuohon pisteeseen, siirrä tähtäyspistettä niin ei tarkennus ole ajautunut pisteeseen, jossa se on tarkka ensin tähdättyyn kohteeseen vaan tarkennus "ajelee" kunnes tarkkapiste löytyy jostakin.
Kertatarkennuksella ei etsitä uutta tarkkaa kohtaa koko ajan vaan kun se kerran löytyy niin siihen tarkennus jää.
Kovin paljon vaan on tarinaa siitä, kuinka tarkennus ei osu kohdalleen, paitsi kun objektiivi on kalibroitu huollossa (Sigmat monasti). Jos säätö olisi suljettu, niin näinhän ei pitäisi käydä, vaan kamera huutaisi objektiiville kunnes tarkennus on kohdallaan. Todennäköisesti tämä systeemi (Canonissa) ei ole ihan mustavalkoinen tässä mielessä. Pitäisi joko alkaa tutkia kuinka tuo toimii tai googlettaa parempaa tietoa, mutta... no... ainoa joka varmaksi tietää taitaa olla Mr. Canon. :-D
Mutta peilikameroissa kannattaa nyt huomata, että tarkennusanturit eivät ole kennolla vaan erillään. Vaikka ne sanoisivat, että tarkennus on kohdallaan, niin ei se välttämättä ole. Tosin jos tälläinen olisi ongelma, niin se näkyisi kaikilla laseilla.
Toinen murhe on se, että nuo anturit näkevät maailman objektiivin linssien reunojen kautta - ne muodostavat vertailtavat kuvat reunojen muodostamasta kuvasta. Jos kuva muodostuu tarkaski kaarevana jollain zoomin polttovälillä tai tarkennusetäisyydellä, niin tarkennus menee pieleen. Ja tämä on objektiivikohtainen ongelma.
Kiitos!! Tuoltahan löytyi tyhjentävä selvitys. En vieläkään ymmärrä miten ne linssiin tallennetut säätöarvot voi toimia muuten kuin että linssi kertoo korjauskertoimet rungolle jotenkin. Muutenhan runko ajaa fokuksen siihen mitä itse näkee.
Mutta ei kait sillä niin väliä... Pääasia että toimii. Nuo erilaiset vääristymät voi olla kyllä tavan hankalia jos ajatellaan eri AF pisteiden toimintaakin vielä. Eikös niitä ole joissain rungoissa vielä kahdella leveydelläkin, esim 5.6 ja 2.8? Kovin on huonosti tietoa saatavilla näistä kaiken kaikkiaan. Tarvisi jostain löytää D800 korjaamokäsikirja ja virittäjän opas ;)
jiihaa2 kirjoitti: Eikös niitä ole joissain rungoissa vielä kahdella leveydelläkin, esim 5.6 ja 2.8?
Canonilla on, Nikonilla tietääkseni ei. En keksi tuohon muuta syytä kuin sen, että F-bajonetti on fyysisesti liian pieni 2.8-tarkennuspisteille. Tämä on kyllä ihan mutua.
No tuo on hyvä tietää että Nikoneissa tarkennus tulee aina samalta kohtaa linssin reuna-aluetta. Bajonetin koko voi tietty jotenkin tähän liittyä, mutta jos siitä reiästä mahtuu f1.2 verran valoa läpi kuitenkin niin tuntuisi hassulta että se tätä rajoittaisi.
Kuinkahan paljon tarkennukseen vaikuttaa se, että jotkut linssit on täydellä aukolla "sumeita".
Ja monissa linsseissä on ominaisuutena, että himmennettynä tarkennus on eri kohdassa kuin täydellä aukolla, ja sitten ihmetellään kun tarkennus ei ole kohdallaan.
jäniss kirjoitti:Kuinkahan paljon tarkennukseen vaikuttaa se, että jotkut linssit on täydellä aukolla "sumeita".
Ja monissa linsseissä on ominaisuutena, että himmennettynä tarkennus on eri kohdassa kuin täydellä aukolla, ja sitten ihmetellään kun tarkennus ei ole kohdallaan.
Kyllä sumeus varmaan vaikuttaa ja objektiivin suunnittelussahan keskitytään myös siihen miten mittari tulkitsee lasin tuottamaa kontrastia, eli mikäli lasi on täydellä aukolla softi ja kontrasti matala, niin varmaan af hakee aivan sutena. Canonilla on myös suunnittelussa panostettu suureen makrokontrastiin, eli ääriviivojen parempaan erotteluun hienojen tekstuurien kustannuksella. Tämä voi osittain myös johtua af asettamista rajoitteista vuonna kivi ja kirves, kun systeemi lyötiin kasaan.
Focus shift taas on syynä siihen, miksi joitakin laseja on jatkuvasti myyntipalsta täynnä. Hyvänä esimerkkinä sigman 50mm 1.4, jota "asiakas ei osaa käyttää", kun tarkennus menee aina himmennettynä päin seiniä... ;)
Focus shift ei kuitenkaan vaikuta täydellä aukolla tarkentamiseen lainkaan, koska ilmiö tarkoittaa siis tarkennustason siirtymistä himmennyksen seurauksena.
