Kameroiden tulevaisuus

[makismika]

Nyt on markkinoille putkahtanut järjestelmäkameroita, joissa on uusina ominaisuuksina mm. gps ja wifi.
Mihin kamerat tulee kehittymään tulevaisuudessa? Enkä tarkoita kuvanlaadun paranemista tai muuta normaalia "evoluution" tuomaa parannusta.
Oma veikkaukseni on, että käyttöjärjestelmään ympätään nettiselain. En tiedä mitä sillä tekee, mutta ei televisioonkaan aikoinaan kuviteltu selainta ja nettiä.

Mitäs muut veikkaa?

[paaton]

Kaikki vaan kiitos tänne.
On vain yksi mutta, akkutekniikan olisi syytä kehittyä samaa tahtia. Mutta tätä tuskin tulee tapahtumaan, eihän kukaan enää edes muista aikaa, kun nokiankin akku kesti helposti viikon.



Edit: Mutta ehkä tässä käy sama kuin puhelintenkin kanssa. Akkuja lataa uusien toimintojen vuoksi mielellään. Nytkin risteilyn aikana en ole soittanut nokialla yhtään puhelua, mutta känny opasti meidät oikeaan tunnelbaaniin, etsi meille ravintolan ja on surffannut urhoollisesti dc.netissä.

[muikkunen]

eihän kukaan enää edes muista aikaa, kun nokiankin akku kesti helposti viikon.

Ai. Omassa huushollissani eletään sitä aikaa yhä edelleen.

[kribe]

Kyllähän kapasiteetti/koko/paino-suhteeltaan on jo PALJON parempia akkuja kun nykyiset kameroiden akut. Ja eiköhän ainakin autoteollisuutta varten uusia akkuteknologioita kehitetä (tai ainakin yritetä kehittää) jatkuvasti.

Tuskin kameroiden ominaisuuksien kehitys ole akuista kiinni. Vaikka onhan nykypäivänäkin jo niinkin onnettomia kameroita kuin esim. Olympus E-PL1, jolla ei saanut kuvattua kaverin polttareita kuin n. 6 tuntia (muutama sata kuvaa) kahdella akullisella.

[OskuK]

Kyllähän kapasiteetti/koko/paino-suhteeltaan on jo PALJON parempia akkuja kun nykyiset kameroiden akut. Ja eiköhän ainakin autoteollisuutta varten uusia akkuteknologioita kehitetä (tai ainakin yritetä kehittää) jatkuvasti.

No joo, muta kyllä tilanne on, kun tiedetään että sähköautoja oli aikoinaan enemmän kuin bensiiiniautoja, se että hidddaaaasta on -tilanne on paljolti sama kuin tuulilasinpyyhkijöissä: kehitystä on ollut suunnilleen saman verran. Mutta toisaalta aika lyhyessä ajassa: vasta pyöreät sata vuotta.

[papetsu]

Oma veikkaukseni on, että käyttöjärjestelmään ympätään nettiselain. En tiedä mitä sillä tekee, mutta ei televisioonkaan aikoinaan kuviteltu selainta ja nettiä.
Mitäs muut veikkaa?

Ei tarvitse veikkailla kun se löytyy jo..
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/ ... -valkoinen

[kribe]

Kyllähän kapasiteetti/koko/paino-suhteeltaan on jo PALJON parempia akkuja kun nykyiset kameroiden akut. Ja eiköhän ainakin autoteollisuutta varten uusia akkuteknologioita kehitetä (tai ainakin yritetä kehittää) jatkuvasti.

No joo, muta kyllä tilanne on, kun tiedetään että sähköautoja oli aikoinaan enemmän kuin bensiiiniautoja, se että hidddaaaasta on -tilanne on paljolti sama kuin tuulilasinpyyhkijöissä: kehitystä on ollut suunnilleen saman verran. Mutta toisaalta aika lyhyessä ajassa: vasta pyöreät sata vuotta.

Sähköautojen ongelma on latausnopeus ja latauspaikkojen puute. Ei niinkään akut, vaikka niissäkin on vielä paljon kehitettävää. LiPo:t on muuten varsin erinomaisia, mutta niissä on se turvallisuuspuoli..

Turvallisuus lienee ainut syy miksi LiPo:t eivät ole vielä kamera/kännykkäkäytössä.

[OskuK]

Sähköautojen ongelma on latausnopeus ja latauspaikkojen puute.

Noitahan voi kumpaakin sanoa pelkäksi näkökulmaongelmaksi.
Jo bensaa ei saisi mistään, jaksaiksi ihminen olettaa että auto on aamulla ladattu. Se, että kehitetään vartin latausaikoja, se on hirmuinen turvallisuusriski, vaikka akut olisivatkin 100% turvallisia. Mietis vähän milaisia laitteita tarvitaan, ei ihan kotipiuha riitä.

Esim: Citroën C-Zero: Litium-ion, joka koostuu 88 50Ah kennosta.
88x50=4400Ah, tunnissa jos lataisi, tungettaisiin 4400A virtaa, mutta vartissa 4x, = 17600A, siinä voisi joku peukalon paksuinen voimavirtapiuha olla hiuka lämmöne...En haluaisi olla lähellä minkään häiriön aikana. Mielummin sitä nykyaikaisen molotovin cocktailin päällä istuupi, joka toki on mainettaan vaarallisempi.

[kribe]

Sähköautojen ongelma on latausnopeus ja latauspaikkojen puute.

Noitahan voi kumpaakin sanoa pelkäksi näkökulmaongelmaksi.
Jo bensaa ei saisi mistään, jaksaiksi ihminen olettaa että auto on aamulla ladattu. Se, että kehitetään vartin latausaikoja, se on hirmuinen turvallisuusriski, vaikka akut olisivatkin 100% turvallisia. Mietis vähän milaisia laitteita tarvitaan, ei ihan kotipiuha riitä.

Esim: Citroën C-Zero: Litium-ion, joka koostuu 88 50Ah kennosta.
88x50=4400Ah, tunnissa jos lataisi, tungettaisiin 4400A virtaa, mutta vartissa 4x, = 17600A, siinä voisi joku peukalon paksuinen voimavirtapiuha olla hiuka lämmöne...En haluaisi olla lähellä minkään häiriön aikana. Mielummin sitä nykyaikaisen molotovin cocktailin päällä istuupi, joka toki on mainettaan vaarallisempi.

Se kuinka paksua piuhaa tarvitaa riippuu tehosta, ei virrasta. Eli akkujen Wh määrä kertoo akun todellisen koon, ei Ah. Mutta niinkuin sanoin, sähköautojen puute on latausnopeus (akut ei tykkää, eikä nuo tehot ole enää kovin helposti toteutettavissa) ja latauspaikkojen puute (noita ei enää tosiaan mistään kotipistorasiasta latailla).

Kylläpäs taas tuli eksyttyä aiheesta.. :)

[OskuK]

...ihan miten vaan, mutta kyllä se vaan on, että piuha kestää jotain hetkellistä virtaa (A) -tai ei kestä. Eipä ne sulakkeetkaan olisi ilmoitettu kestämään ampeereja, jos nillä ei olisi mitään virkaa tässä.

[kribe]

Kaapeleissa ja sulakkeissa on myös yleensä ilmoitettu jännitetasot. Eli se maksimivirta mitä ke kestää, on sillä ilmoitetulla nimellisjännitteellä.

Jos lykkäät vaikka 1,5mm^2 MMJ:n läpi 12V ja vaikka 30A, niin ei se ihan samalla tavalla lämpiä kun 230V jännitteellä 30A.

Sulakkeet suunnitellaan vähän eri tavalla kuin kaapelit ;-)

Ja jos saman kokoinen virta lämmittäisi yhtä paljon kaikilla jännitetasoilla, niin lämmityspatterit ei enää olisi 230V. Sähkölaitos kuitenkin laskuttaa kWh:sta ;-)

[jari siren]

Kamerat on jo kehittynyt pois perinteisestä valokuvauksesta, kehitys on tapahtunut valokuvan jakamisen ja helpon kuvanmuokkauksen suuntaan, tämä ilmeisesti tulee jatkumaan.

Tämä kehitys on minusta vienyt pohjaa valokuvauksen perinteiseltä harastamiselta, jo nyt ollaan siinä pisteessä että alkaa olla vaikeaa eroittaa älypuhelimella ja järkkärillä otettu kuva, ainakin ns. taviksen on vaikeaa noita eroittaa toisistaan.

Huuli ympyräisenä olen katsonut kun erinäiköisillä älypuhelimilla on muutamssa sekunnissa muokattu kuvia erehdyttävästi näyttämään suht vaikeasti photoshopatuita.

Nyt kun 99,999999% kuvista näytetään netissä pienessä koossa, niin ero 15000€ järkkäri kalusto kuva ja 400€ älypuhelimen kuva on netissä lähes idettinen. Ainostaan tele ja bokeh ominaisuuksilla voidaan vielä pelata, nokian 41mp puhelimella otettu makro oli ällistyttävän hyvä.

Nyt ei ehkä ole aika sijoittaa johtavien merkkien ykkös pröö runkoihin?

Järkkäreille jää vain optiikan etu?

[Brunberg]

Kyllähän esim. 1920-kokoisena hämärässä otettu kuva antaa aika helposti vinkkejä millä vehkeellä se on räpätty, tai riittää kyllä pienempikin.

[kribe]

Riippuu vähän mitä kuvaa, mutta onhan se pitkälti noin niinkuin Siren sanoi.

Järkkäreille jää vain optiikan etu?

Isompi kenno mahdollistaa tietenkin parempilaatuset kuvat hämärässä. Ja automaattitarkennus on edelleen vähän eri tasolla noissa. Puhelimella jää suurin osa action-kuvista ottamatta (urheilu, liikkuvat elukat ym.). Eikä millään puhelimella oikein pysty kuvata esim. meidän mukulaa sisätiloissa.

Mutta kyllähän nuokin ominaisuudet puhelimissa joskus kehittyy "riittävän" hyviksi.

[eetu1978]

Sähköautojen ongelma on latausnopeus ja latauspaikkojen puute.

Noitahan voi kumpaakin sanoa pelkäksi näkökulmaongelmaksi.
Jo bensaa ei saisi mistään, jaksaiksi ihminen olettaa että auto on aamulla ladattu. Se, että kehitetään vartin latausaikoja, se on hirmuinen turvallisuusriski, vaikka akut olisivatkin 100% turvallisia. Mietis vähän milaisia laitteita tarvitaan, ei ihan kotipiuha riitä.

Esim: Citroën C-Zero: Litium-ion, joka koostuu 88 50Ah kennosta.
88x50=4400Ah, tunnissa jos lataisi, tungettaisiin 4400A virtaa, mutta vartissa 4x, = 17600A, siinä voisi joku peukalon paksuinen voimavirtapiuha olla hiuka lämmöne...En haluaisi olla lähellä minkään häiriön aikana. Mielummin sitä nykyaikaisen molotovin cocktailin päällä istuupi, joka toki on mainettaan vaarallisempi.

Se kuinka paksua piuhaa tarvitaa riippuu tehosta, ei virrasta. Eli akkujen Wh määrä kertoo akun todellisen koon, ei Ah. Mutta niinkuin sanoin, sähköautojen puute on latausnopeus (akut ei tykkää, eikä nuo tehot ole enää kovin helposti toteutettavissa) ja latauspaikkojen puute (noita ei enää tosiaan mistään kotipistorasiasta latailla).

Kylläpäs taas tuli eksyttyä aiheesta.. :)

Eiköhän virta ja teho kulje aika käsi kädessä. Suureen tehon tarpeeseen vaaditaan kuitenkin paljon jännitettä ja virtaa.

Mut poiketaan nyt vähän lisää aiheesta :D

Tulee väkisin mieleen nuoruus ja pikkupoikien "autohifi-viritykset", ja eritoten eräs kaveri, jonka mukaan vahvistin toimii paremmin, jos kaapeli on pientä, koska virta kuulemma kulkee siinä paremmin :D
Kaverilla meni siis tälläistä perus paukkulankaa vahvistimelle, jolle suositus olisi ollut jotain 30-35mm2.

Mut jos otetaan kantaa ihan aiheeseenkin. Onko nämä laitteet enää kameroita? Pitäiskö niitä nimittää ennemmin joksikin multimedialaitteeksi? Jos haluaa ostaa vain kameran ja saakin tälläisen Samsungin, jolla voi melkein keittää aamukahvinsa, niin siinä tulee maksettua ihan turhaan näistä lisäominaisuuksista. Tietenkin se on oma vika jos ostaa turhilla lisäominaisuuksilla varustetun laitteen, mutta saako enää tulevaisuudessa tälläistä ns. peruskameraa ostettua..?

[kribe]

Tuskin saa enää tulevaisuudessa ns. Peruskameraa ostettua, kun ei tänäpäivänäkään saa. Kaikissa on vähintään videokuvausmahdollisuus.

Eihän enää saa mitään peruspuhelintakaan.. Tai saahan niitä senioripuhelimia, mutta ne maksaa enemmän kun nuo jossa on kosketusnäyttö, kamera, netti yms.

Eiköhän virta ja teho kulje aika käsi kädessä. Suureen tehon tarpeeseen vaaditaan kuitenkin paljon jännitettä ja virtaa.

Kulkeehan ne käsikädessä, niin kauan kun jännite on vakio. Mutta vaikka virta olisi suuri, niin teho voi olla pieni. Ja vaikka virta olisi pieni, niin teho voi olla suuri. Pointtini oli, että teho lämmittää niitä kaapeleita, ei virta.

Pienet sähköllä toimivat kilpa RC-autot imasee enimmillään yli 100A virran, eikä niissä ole yleensä kuin 2,5mm^2 kaapelit moottorille. Nimellisjännite kun on vain 7,2V.

[jari siren]

Mitä tulee tilanne kuviin, niin on tullut kuvattua peilittömällä Nikon ykkösellä ja siinä on noita digitaalisia sarjakuvaominaisuuksia, mihin ei sulkimella pääse lähellekkään. Jotta tekniikka on jo.

Mutta kamerat/"monitoimilaitteet" tehdään nykyiseen tarpeeseen, valokuvista prosentuaalisesti yhä pinempi osa otetaan ns. valokuvauksellisista lähtökohdista, suurimman osan ollen täytettä sosiaaliseen mediaan.

Eli valokuvat otetaan naamakirjojen tarpeeseen, mitä näytän, missä olen, tai mitä olen nyt tehnyt.

Yllättävän hyvin nyky nuoret osaa jäljitellä telkkarista ja lehdistä nähtyjä poseja ja kun vielä noissa laiteissa on itsessään helpot muokkaus toiminot niin, kleskimääräisen harrastaja-ammatilaisen jälkeä syntyy lähes jokaiselta.

[HACY]

offtopic:

Kaapeleissa ja sulakkeissa on myös yleensä ilmoitettu jännitetasot. Eli se maksimivirta mitä ke kestää, on sillä ilmoitetulla nimellisjännitteellä.

Jos lykkäät vaikka 1,5mm^2 MMJ:n läpi 12V ja vaikka 30A, niin ei se ihan samalla tavalla lämpiä kun 230V jännitteellä 30A.

Sulakkeet suunnitellaan vähän eri tavalla kuin kaapelit ;-)

Ja jos saman kokoinen virta lämmittäisi yhtä paljon kaikilla jännitetasoilla, niin lämmityspatterit ei enää olisi 230V. Sähkölaitos kuitenkin laskuttaa kWh:sta ;-)

Höpöhöpö, Ilmoitetut jännitetasot on sen eristeen takia, eli kertoo kuinka isoa jännitettä johto kestää ilman että lyö läpi. Sillä ei ole mitään tekemistä johtimen tehonkeston kanssa.

Koska johtimella on vakiovastus (esim tuolla 1,5 neliömillin MMJ:llä tyypillisesti 0,012 ohm/m), johtimen aiheuttama jännitteenpudotus, tehohäviö ja lämpeneminen riippuu vain ja ainoastaan läpi kulkevasta virrasta, ei kohdelaitteen käyttöjännitteestä, P=R*I*I. Se johto 30A virralla lämpenee ihan yhtä paljon, oli johdon toisessa päässä 12 V akku latautumassa tai 230V lämmityspatteri.

Eri asia on sitten mitä se kohdelaite kuluttaa. Siihen sitten vaikuttaa myös se kohdelaitteen käyttöjännite.

[kribe]

Eli väität, että jos lataan 12V akkua 10A virralla, niin akun ja laturin välinen 1,5mm^2 kuparikaapeli lämpenee yhtä paljon, kun jos lataan 1000V akkua 10A virralla?

Eli esimerkiksi RC-auton 100A haukkaava 7,2V sähkömoottori tarvitsee yhtä paksut piuhat kuin esim. 400V moottori joka haukkaa saman 100A.

[eetu1978]

offtopic:

Kaapeleissa ja sulakkeissa on myös yleensä ilmoitettu jännitetasot. Eli se maksimivirta mitä ke kestää, on sillä ilmoitetulla nimellisjännitteellä.

Jos lykkäät vaikka 1,5mm^2 MMJ:n läpi 12V ja vaikka 30A, niin ei se ihan samalla tavalla lämpiä kun 230V jännitteellä 30A.

Sulakkeet suunnitellaan vähän eri tavalla kuin kaapelit ;-)

Ja jos saman kokoinen virta lämmittäisi yhtä paljon kaikilla jännitetasoilla, niin lämmityspatterit ei enää olisi 230V. Sähkölaitos kuitenkin laskuttaa kWh:sta ;-)

Höpöhöpö, Ilmoitetut jännitetasot on sen eristeen takia, eli kertoo kuinka isoa jännitettä johto kestää ilman että lyö läpi. Sillä ei ole mitään tekemistä johtimen tehonkeston kanssa.

Koska johtimella on vakiovastus (esim tuolla 1,5 neliömillin MMJ:llä tyypillisesti 0,012 ohm/m), johtimen aiheuttama jännitteenpudotus, tehohäviö ja lämpeneminen riippuu vain ja ainoastaan läpi kulkevasta virrasta, ei kohdelaitteen käyttöjännitteestä, P=R*I*I. Se johto 30A virralla lämpenee ihan yhtä paljon, oli johdon toisessa päässä 12 V akku latautumassa tai 230V lämmityspatteri.

Eri asia on sitten mitä se kohdelaite kuluttaa. Siihen sitten vaikuttaa myös se kohdelaitteen käyttöjännite.

P=R*I*I??

Mä olen ollut luulossa P=U*I ja U=R*I, mut toisaalta saahan sen tuon sun mainitseman kautta kanssa.