Kuva lentävästä linnusta

[tehodia]

Jos otetaan kuva lentävästä linnusta täys/1,5 croppi kennoisella järkkärilla
samalla optiikalla, sama etäisyys ja sama määrä megakikkeleitä, niin tuleeko cropilla
A huomattavasti(1,5x) parempi
B vähän parempi
C samantasoinen
D huonompi

kuva terävyydeltään kuin täyskennoisella ?

Noiden ero on kaventunut aika pieneksi, varsinkin, jos vielä oletetaan, ettei kropilla tule tärähtäneempi kuva sen kropin takia. Joka tapauksessahan se lopullinen käyttötarkoitus vaikuttaa vaatimuksiin. Harvoin käyttötarkoitus on pelkästään kuvanlaadun vertailu.

Kuvaan jatkuvasti sekä kroppi- että kinokennokameralla. Lopputuloksissa ei ole eroa, kummalla ne on otettu. Teoriassa noilla on varmasti eroa, jos aletaan testimielessä vertailemaan kuvia. Mutta käytännössä omassa käyttötarkoituksessaan molemmat ovat kelvanneet, eikä laatu ole jäänyt puuttumaan kummallakaan.

[tehodia]

Kumpi tahansa rungoista, jossa on parempi tarkennuksen seurata-automatiikka.

Kuvailin joskus Canon 5D:llä lentäviä lintuja. Ehkä objektiivikin vaikuttaa tarkennukseen. Mutta kait nykyisissä kameroissa, sekä kropeissa että kinokennoisissa, on vähintään yhtä hyvä seuranta? :)

[tehodia]

Niin, oikeasti kuvauksessa vaikuttaa kymmeniä asioita samanaikaisesti ja monet niiden vaikutuksista ovat mielipideasioita. Ideaalimaailmassa isommalla kennolla voi tehdä kaiken mitä pienemmällä ja jotain muuta siihen päällä, mutta todellisessa maailmassa kroppikennoilla on omat etunsa joissain olosuhteissa ja joillain käytännön rajoitteilla ja siksi luontokuvaajat käyttävät niitä. Valokuvauksessa on monta tapaa päästä tavoitteisiin ja omaa mielipidettä ei voi muodostaa kokeilematta niitä itse. Mitä tahansa asiaa kysytkin, huomaat että siitä löytyy mielipiteitä laidasta laitaan sekä tiiliseinäkuvaajilta että maailmanluokan ammattilaisilta.

Aivan samoin periaattein voi verrata (ja lähes samoin sanoin kommentoida) kännykameraa ja kroppikameraa. Jo muutaman vuoden vanhoilla kännykameroilla voi kuvata myyntikuvia, ja nykyiset lienevät vielä parempia.

[hkoskenv]

Mutta kun nuo kurpat pyrkivät piruuttaan kasvattamaan höyhenet suojaväriin, onkin tilanne täysin toinen. Nuo testit tehdään enimmäkseen geometrisiin kuvioihin, mikä on tietysti ymmärrettävää testin toistomahdollisuuden ja verrattavuuden vuoksi. Uteliaisuudesta kysyisin niiltä, joilla on kokemusta monenlaisista kuvausvälineistä, onko tässä selvää eroa esim. just täyskennon ja gropin välillä tai keskihintaisten ja ammattilaitteitten välillä niin, että vaikka testi kertoo gropin tai halvemmankin pärjäävän, niin vaikeissa suttukohteissa tai valon vähetessä ei parasta saa kuin isolla kennolla ja suurella rahalla?
JL

Ei minulla ole kokemusta laitteista, mutta on yleistä tietoa, että tarkennus on erillinen systeemi, joka ei suoraan riipu kennon koosta. Yleensä kalliimpiin kinokennorunkoihin laitetaan paremmat tarkennusjärjestelmät, mutta luontokuvaajien suosimissa action-kroppirungoissa, kuten 7D mk2 ja D500, on myös erinomainen tarkennus. Peilittömien kontrastitarkennus voi olla vielä tarkempi, jos kohde ei liiku, mutta se ei pysty seuraamaan liikkuvaa kohdetta läheskään niin hyvin kuin peilikameroiden AF. Se on sitten taas mielipideasia, kuinka suuen painon itse kukin eri asioille antaa.

[Valto.]

https://m.youtube.com/watch?v=YDbUIfB5YUc

Lopusta löytyy hieman mielipidettä aiheeseen liittyen.

[Sakke_K]

Olet oikeassa, kennokoko ei ole noin yksinkertainen asia. Valokuvauksessa on hyvin vähän, jos ollenkaan, väitteitä, että "aina pätee joku asia". Eikä se muuta tilannetta, että kehitetään joku matemaattinen hyvyysfunktio, jolla laitetaan laitteet keinotekoiseen paremmuusjärjstykseen.

Puhutko nyt valokuvauksesta vai valokuvaukseen liittyvästä tekniikasta? Tuo väitteesi on ihan turha, ellet erottele niitä toisistaan. Kyllä tekniikassa monet asiat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen, ja monien mielestä joku Gogh on parempi taiteilijakin kuin vaikkapa Lyyli Visanti... mutta viimeisessä aihepiirissä mennään jossain vaiheessa harmaille vesille.