Digicamera.net - Valokuvausfoorumi

Tuo järjestelmälaitteiden kanssa touhuaminen ei enää kiinnosta. Nyt noita superzoom kameroita on jo olemassa, tosin vajavaisilla ominaisuuksilla.
Toivon ensi jouluun jo viimeinkin uutta yhdistelmää myös kennon osalta. Siis tuuman kennoa noihin, esim. Nikon P900 ja myyntiin tulossa olevan Sony HX350 tai vastaavan Canonin tyyppiseen. Tulisi hämäräkuvaus myös järjestykseen. Hinta tietysti reilusti alle tonnin, mieluiten 600 euron luokkaan.
Kiitos joulupukki,
terveisin harras odottelija

Canon G3x, Panasonic FZ1000... näissähän on kans "tuumainen" kenno.
Kelpaisi minullekin moinen vehjes reissukameraksi.

Toi 1" kenno on sikäli harhaanjohtavaa, että tuo tuuma ei tarkoita kennon kokoa. 1" kennot ovat 13.2 x 8.8milliä, eli diagonaalikin vain reilut puoli tuumaa.

Ehkä nuo kennojen koot hieman hämäävät. Tarkoitin kuitenkin jotain APS-C luokka olevaa.

aps-c + superzoom.. no semmoisiahan on jo tarjolla yllin kyllin tosin objektiivit ovat irroitettavaa mallia. Joku pieni perus runko ja siihen 18-300mm objektiivi.
Ei ole oikein järkeä tehdä kiinteällä objektiivilla aps-c kennoista superzoom kameraa.

Canon 1200D tms. + Tamron 18-270mm VC PZD. Alta tonnin lähtee tommonenkin.

koko ja paino nykyisillä systeemeillä ei kovin pieneksi voi mennä kyseisellä kennolla, ehkä siihenkin tulee uutta tekniikkaa??

Mutta mistä 1" kenno(rx100 ym.) nimitys tulee?

No toihan on itseasiassa älyttömän typerä mainoskikka, jonka "totuuspohja" perustuu 1950-1970 luvun videokameratekniikkaan.

Tuohon aikaan ei ollut kuvakennoja, vaan videokameraputkia joiden yksi vakiokoko oli ulkohalkaisijaltaan yksi tuuma ja tuolloin puhuttiin siis yhden tuuman putkista. 1 tuuman halkaisijasta huolimatta, niiden hyödynnettävissä olevan valoherkän pinta-alan diagonaali oli vain noin 16milliä - eli sama kuin näissä muka 1" kennoissa. Joku neropatti on päättänyt hyödyntää tätä etäistä yhtäläisyyttä ja niinpä kennoja mainostetaan yksituumaisina jotta saadaan kenno vaikuttamaan isommalta kuin se todellisuudessa on. Kyseessä ei siis ole tuuman kenno, vaan tuumantyyppinen kenno.

Harhaanjohtavaa, todellakin!

tonskulus kirjoitti:No toihan on itseasiassa älyttömän typerä mainoskikka, jonka "totuuspohja" perustuu 1950-1970 luvun videokameratekniikkaan.

Tuohon aikaan ei ollut kuvakennoja, vaan videokameraputkia joiden yksi vakiokoko oli ulkohalkaisijaltaan yksi tuuma ja tuolloin puhuttiin siis yhden tuuman putkista. 1 tuuman halkaisijasta huolimatta, niiden hyödynnettävissä olevan valoherkän pinta-alan diagonaali oli vain noin 16milliä - eli sama kuin näissä muka 1" kennoissa. Joku neropatti on päättänyt hyödyntää tätä etäistä yhtäläisyyttä ja niinpä kennoja mainostetaan yksituumaisina jotta saadaan kenno vaikuttamaan isommalta kuin se todellisuudessa on. Kyseessä ei siis ole tuuman kenno, vaan tuumantyyppinen kenno.

Harhaanjohtavaa, todellakin!

Sama periaate oli televisioissakin, muta niissä siitä luovuttiin siirryttäessä litteisiin näyttöihin. 32 taulu siis on isompi kuin 32 putki. Kennoissa tuuma on 16 milliä yli puolen tuuman kennoilla ja 18 milliä alle. Tasan puolikasta en nyt muista.

Kiitos arviosta , sahaaja. Juuri uutta loikkaa odotan, jossa aidosti nykyjärjestelmissä olevaa kennoa hyödynnetään myös "pokkarisuperzoomeissa". Myös pysyen alle kilon kokonaispainossa, mieluiten reilustikin.
Nyt on nykyisellä Nikon P900 kameralla otettu joku 10 000 ruutua. Ehkä toivomaani kameraan vielä pääsee, ennen kuin nolla on otosten perään lisää?! :D

Noh, se 100D runko + Tamron 18-270mm painaa alle kilon. Liimaa objektiivi epoksilla runkoon kiinni jos tahdot "superzoom kompaktin".

Kuten sanoin niin tuskin tullaan kiinteällä superzoom objektiivilla moisia näkemään, ihan jo siksikin koska järjestelmästä tulisi jokatapauksessa isohko kooltaan. Samankokoinen kuin tavan järkkäri. Iso kenno vaatii fyysisesti pitkän objektiivin jotta saadaan haluttua ulottuvuutta. Pokkareita toki on jo olemassa aps-c kennoilla, mutta niissä ei ole kovin ulottuvaa objektiivia. Lyhytpolttovälisinä noiden valmistaminen kiinteällä objektiivilla on vielä jotenkuten järkevää, pidemmillä ei niinkään.

Pieni koko aiheuttaa väistämättä erilaisia kompromisseja, jostain on tingittävä. Joko kennon koosta tai polttovälistä - valitse siis toinen koska molempia ei kertakaikkiaan saa, ei ainakaan vielä ensijouluna. DO optiikan valmistuskustannukset kun saadaan alas niin siitä voisi pikkuisen olla apuja optiikan kutistamisessa pienempään tilaan, nykyisellään ovat vielä melko arvokkaita järkkärimaailman vehkeitä.

Sony a6000 kittiputkella. Menee budjettiin ja kestää croppaamista enemmän kuin superzoomit zoomaamista.

Wili kirjoitti:Kiitos arviosta , sahaaja. Juuri uutta loikkaa odotan, jossa aidosti nykyjärjestelmissä olevaa kennoa hyödynnetään myös "pokkarisuperzoomeissa". Myös pysyen alle kilon kokonaispainossa, mieluiten reilustikin.
Nyt on nykyisellä Nikon P900 kameralla otettu joku 10 000 ruutua. Ehkä toivomaani kameraan vielä pääsee, ennen kuin nolla on otosten perään lisää?! :D

Homma vain ei oikein onnistu, ellei valovoimasta tehdä hyvin pientä, jolloin suuren kennon etu pitkälle menetetään. Kameran etulinssin tulee olla vähintään polttoväli/valovoima. Nikon P900:ssa polttoväli on 357 mm ja valovoima f/6,5 eli min 55 mm etulinssi. Jos vastaava tehtäisiin kropille pitäisi linssin olla 20 cm.

Tuuman kennoilla sen sijaan on jo varsin mielenkiintoisia kameroita, kuten Nikon DL24-500 ja Canon G3 X. Zoomia on kinovastaavana 500-600 mm asti ja painoa n. 700-800 grammaa. Laajakulmapään valovoima on f/2,8, joka vastaa arvoa f/5 kropilla, eli häviää kittizoomille aukon verran. Kaikkea ei voi saada samassa paketissa. Rinnalle sitten voi ottaa samalla kennolla pokkarin f/1,8 valovoimalla.

Yhtä hyvin voi kysyä, miksei mooista tehty jo 10 vuotta sitten? Samasta syystä kuin ei tehdä ensi jouluksikaan. Ei lentäviä autojakaan vaan ole, vaikka niitä on varrottu 50-luvulta saakka...

Kehitys kuitenkin kehittyy. Kuka uskoi (vieläkään) täyssähköautojen tuloon pääasialliseksi ajoneuvoluokaksi 5-10 vuotta sitten? Eihän niitä nytkään ole vielä kuin n. 600 Suomen liikenteessä. Kuitenkin tavoite on pistää valtaosa polttomoottoriautoista sulatuspataan ja päästä pääosin sähköliikenteeseen jo 10-15 vuoden kuluessa. Sekin edellyttää tiikerinloikkaa mm. akku- tai kondensaattorien teknologiassa. Käyty on kuussakin eikä aurinko enää pyöri maan ympäri.
On myös totta, ettei kameravalmistajien ole kannattanut uhrata kehitystyötä sellaiseen, joka söisi järjestelmäkameroiden suosiota ja myyntiä tai niihin tarvittavan lisäsälän tarvetta!

Kennojen koolla harhauttamisesta voi todella puhua esim. tulossa olevan Nikon DL24-500 kameran osalta. Sitä markkinoidaan 1" kennon kamerana. Kennon koko kuitenkin vain 13,2 x 8,8 mm. Lähinnä puolituumainen edes yhdeltä sivultaan teknikkojärjellä ajateltuna.

Wili kirjoitti:Kehitys kuitenkin kehittyy.

Se kehitys ei kuitenkaan muovaa fysiikan lakeja. Jos APS-C kennon haluaa kompaktiin superzoomiin järkevällä valovoimalla (öbaut parempi kuin 6.5) niin objektiivi pitää rakentaa jostain toistaiseksi tuntemattomasta materiaalista. Lasi yms. ei käy, koska kokoa yksinkertaisesti tulee liikaa.

Wili kirjoitti:Kehitys kuitenkin kehittyy. Kuka uskoi (vieläkään) täyssähköautojen tuloon pääasialliseksi ajoneuvoluokaksi 5-10 vuotta sitten? Eihän niitä nytkään ole vielä kuin n. 600 Suomen liikenteessä. Kuitenkin tavoite on pistää valtaosa polttomoottoriautoista sulatuspataan ja päästä pääosin sähköliikenteeseen jo 10-15 vuoden kuluessa. Sekin edellyttää tiikerinloikkaa mm. akku- tai kondensaattorien teknologiassa. Käyty on kuussakin eikä aurinko enää pyöri maan ympäri.
On myös totta, ettei kameravalmistajien ole kannattanut uhrata kehitystyötä sellaiseen, joka söisi järjestelmäkameroiden suosiota ja myyntiä tai niihin tarvittavan lisäsälän tarvetta!

Hyvä esimerkki. Itse kaipaan kehityksen sijaan edistystä. Oli tosiaan aika, jolloin sähköautot olivat polttomoottoriautoja yleisempiä. Maan asema tähtensä parissa oli myös selvää jo paljon aiemmin, kuin mitä yksi kirkko asiasta virallisesti väitti. Kuussakäynti tuskin on kovin merkittävä tekninen läpimurto, päinvastoin näyttö siitä mitä voi tehdä alkeellisilla edellytyksillä: näennäistä pullistelua. Toki kivien saanti tutkittavaksi oli mukava tieteellinen juttu, mutta eipä siihen ihmistä olisi tarvittu. Marsin tutkimiseenkin tulee paljon takapakkia, jos aletaan keskittyä ihmisen sinneviemiseen.

Mitä kameroihin tule, sait jo hyvän vinkin: liimaa. Pikaliima nopein.

Kevyt aps-c kokoinen kamera, jossa sille sovitettu kiinteä zoom. Kameratyyppi on siis ns. bridge. EVF ja kääntyvä näyttö sekä sähköinen suljin. Nykyään hämmästyttävää kyllä että tällainen ilmestyi 2005. 10MP ja Zeissin zoomilla f/2,8-4,8.

Se on kaiken lisäksi erittäin hyvä edelleen. Mitä nyt vain hidas nykykameroihin verraten. Ostin sen uutena vuonna 2006.

https://www.google.fi/search?client=fir ... cSW1edaw0w

...vahinkoviesti tämä.. Piti vaan muokata edellistä. ..

Mutta siis tuossa ei ole lainkaan mekaanista suljinta. Toimii! Ja hienoa kuvaa piirtää.

Joo kyllähän noita normizoomein varustettuja aps-c vehkeitä jo on. Toi Sony nyt on jopa melkoisen kolho moiseksi.

Canonilla G1x vastaava mutta pienempään kokoon pakattu. Aika hauskasti/typerästi Canon mainostaa tässä olevan 1.5 tuuman kennon.. siksikö koska se nyt sattuu olemaan 1.5x isompi kuin noi 1 tuuman tyyppiset kennot? :D

mirrored kirjoitti:Kevyt aps-c kokoinen kamera, jossa sille sovitettu kiinteä zoom. Kameratyyppi on siis ns. bridge. EVF ja kääntyvä näyttö sekä sähköinen suljin. Nykyään hämmästyttävää kyllä että tällainen ilmestyi 2005. 10MP ja Zeissin zoomilla f/2,8-4,8.

Ei vaan tuo 5x zoom taida ihan olla tässä kysytty "superzoom" polttovälialueeltaan.