Sivu 1/1

LISÄSALAMAT (filmikauden/vanhat)

Lähetetty: Joulu 10, 2007 14 : 14
Kirjoittaja IlkkaS.
***TOPICISSA KÄYNNISSÄ PÄIVITYS KOSKIEN KAMERAMALLIEN SALAMAJÄNNITTEEN SIETOA***

HUOM: ***Tämä kirjoitus koskee ja käsittelee "filmikauden" eli noin 1970-1990 -lukujen lisäsalamoita.***

Koska aloittelevat kuvaajat esittävät lisäsalamoista toistuvasti samoja, vähintään samansisältöisiä kysymyksiä, kokoan tähän muutamia keskeisiä seikkoja lisäsalamoista. Jos ja kun kirjoituksessani on puutteita tai virheitä, toivon oikaisuja sekä täydennyksiä, kiitos. No, muutenkin täydennän kirjoitustani (tai poistan sen), jos järkiini tulen.

Teemaan liittyvää havaintomateriaalia osoitteessa:
http://fotojoutsen.1g.fi/kuvat/ceepeenet/salamaa/

Kaikkien Mattien Matti H ratkaiskoon, kuuluuko tämä threadi aloittelevien digikuvaajien vai "digikuvaus"-osastolle ja onko stickyn arvoinen.


***LAUKAISUJÄNNITE***

Digikameran terveyden kannalta keskeinen seikka ja oikeastaan ainoa elintärkeä rajoitus (vanhojen) lisäsalamoiden kohdalla on laukaisujännite.

Laukaisujännitteestä nousi suurin ja nykyisin osittain jo aiheettomaksi käynyt kohu Canonin Poweshot G-sarjan sekä varhaisten EOS Digital-järjestelmärunkojen takia.

Monien lisäsalamoiden laukaisujännite aina 90-luvulle asti huiteli kymmenissä volteissa, enimmillään lähes 300 voltissa. Filmikameroiden kohdalla korkea laukaisujännite ei ollut ongelma, koska niiden suljinyksiköt ja salamatäsmäys oli toteutettu "vankemmalla" tavalla kuin digikameroissa. Canonin G-sarjalaisten ja varhaisten EOS Digital -runkojen suljinyksikön jännitteen sieto oli alhainen (6 volttia), ja iäkkäällä lisäsalamalla pahimmillaan tuhosi tai tuhoaa kameransa suljinelektroniikan.

Tietämäni rajoitukset eli maksimijännitteet SALAMAKENGÄN kautta ovat:

***6V***
CANON Powershot G-sarja, EOS 300D, 10D, D30, D60.
OLYMPUS E-330, E-410, E-500, E-510 (lähde: Olympus USA:n tech. support)

***24V***
PANASONIC FZ-20, FZ-30 (useat nettilähteet).

***24/30 vai 250V?***
CANON 350D, 400D. Näistä runkomalleista yhä liikkuu ristiriitaista tietoa. Canon USA:n edustaja Chuck Westfall on todennut salaman laukaisujännitteen keston olevan 250V:
http://www.digitaljournalist.org/issue0 ... -tips.html

***30V***
PENTAX *istD/DL/DS/K100D/K110D/K10D (useat nettilähteet, mm. Pentaxin Saksan-huoltoa siteeraten)

***250V***
CANON 20D, 30D, 5D (useat nettilähteet, mm. Bob Atkins, Rob Galbraith)
CANON EOS-1D -mallit (useat nettilähteet, mm. Canon USA:n edustaja Chuck Westfall)
NIKON D40X/D50/D70/D80/D100/D200 (lähde kameran manuaali, ilmoitti: BadPete, mtala, radicalis)
NIKON D2X/D2Hs (lähde kameran manuaali, ilmoitti: mtala)
NIKON Coolpix P5000 (lähde kameran manuaali, ilmoitti: mtala)

Nykyisin jotkin digirungoista, myös jotkin Canonin digirungoista käsittääkseni sietävät 250 voltin laukaisujännitteen rungon salamakengän kautta. Rungon ulkoisen synkroniliitännnän eli PC-liitännän kautta useat kamerat ovat kestäneet ja kestävät korkeamman laukaisujännitteen kuin salamakengän kautta.

JOS OLET EPÄVARMA kamerasi laukaisujännitteen siedosta sekä tietyn (iäkkään) salamamallin laukaisujännitteestä, ÄLÄ KÄYTÄ salamaa, ennen kuin olet varmistanut asiat.

Varmasti turvallinen tapa kokeilla salamaa kuin salamaa kamerassa kuin kamerassa on käyttää kameran varustekengässä
safe hot-shoe -synkronipalikkaa.
Kyseinen synkronipalikka pudottaa salaman laukaisujännitteen turvalliselle tasolle. Safe hot-shoe -välipalikka maksaa muutaman kympin, ja sitä myyvät sekä kivijalka- että verkkokaupat. Taitaa noissa safe hot-shoe -palikoissa olla järjestään pc-synkroniporttikin: välipalikan avulla voi käyttää synkronijohdollista salamaa, jos kamerassa/rungossa itsessään ei ole ns. synkkaporttia eli lähtöliitäntää pc-synkronijohdolle.

Monien kameroiden käyttöohjeessa mainitaan kameran kestämä laukaisujännite. Salaman antaman laukaisujännitteen voi varmistaa esimerkiksi tuolta:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.html
Ja tässä vaiheessa krediittejä Kevin Björkelle.
--->>>HUOM: em. sivuston teksti on laadittu vuonna 2004 ja kommentit koskien 6V:n jännitteensietoa koskenevat kyseiseen ajankohtaan mennessä julkistettuja Canon-malleja.

Valitettavasti tuota tietokantaa ei ole päivitetty enää muutamaan vuoteen, eikä sinne ole kirjattu muun muassa paria itse ilmoittamaani mittaustulosta.

Salaman laukaisujännitteen voit mitata itsekin yleismittarilla, mieluiten digitaalisella. Kytket yleismittarin DC-valikolle ja varmuuden vuoksi aloitat riittävän järeällä mittausskaalalla, esimerkiksi 250 tai 500/1000V. Kytket salamaan virran päälle ja sojotat yleismittarin anturit salaman jalan nastoihin +/- . Laukaiset salaman muutaman kerran ja katsot, mihin lukemiin yleismittari salaman lauetessa heilahtelee.
Salamoiden jalassa
(+) nasta yleensä on keskimmäinen nasta, joka kameran salamakengässä vastaa "suurinta", keskimmäistä kontaktipintaa.
(-) nasta varsinkin iäkkäissä salamoissa usein on salamajalan sivussa: pallukka, joka ottaa kosketuksen salamakengän sivuhahloon, kun salama liitetään salamakenkään.

Laukaisujännitteen tee-se-itse -mittaus saattaa vaatia apurin pitelemään yleismittarin piuhoja tai laukaisemaan salaman. JOS SAAMASI MITTAUSTULOS yltää jonnekin 200 voltin tai yli lukemiin, tee mittaus vielä uudestaan täysillä akuilla/paristoilla sekä vajailla akuilla/paristoilla, vaikka tietäisitkin kamerasi kestävän 250 voltin jännitteen. Salaman laukaisujännite nimittäin saattaa vaihdella akkujen/paristojen varaustilan mukaan.


***FILMIKAUDEN TTL-SALAMAT***

Filmikameroihin valmistetut läpimittaavat TTL-salamat EIVÄT TOIMI läpimittaavina digikameroissa. Filmikauden TTL-salama voi toimia digikamerassa ainoastaan manuaaliasetuksilla ja aukkoautomatiikalla, jos salamassa on sisäinen aukkoautomatiikka.


***LYHYT OPPIMÄÄRÄ***

Vanhan, sisäisellä aukkoautomatiikalla varustetun salaman käyttöön digirungossa.

1) aseta runkosi suljinnopeudeksi sen nimellinen salamatäsmäysnopeus (ensin aseta kameran kuvaustilavalikko asentoon M = manual)
*2) liu'uta takapaneelin ASA/ISO-indikaattori vastaavaan herkkyysarvoon kuin olet valinnut rungon ISO-herkkyydeksi
3) päätä, mitä salaman mahdollistamaa tehoautomatiikka-aluetta ja sitä vastaavaa objektiivin himmeninaukkoa haluat käyttää
4) aseta em. salaman aukko-/tehoautomatiikka-asetus sekä vastaava objektiivin himmenninarvo yhteneviksi
5) räps.

*2) Tuo asetus ei vaikuta millään tavalla salaman mittausautomatiikkaan. Asetus ainoastaan näyttää salamavalikosta sen, mihin metrimatkaan saakka salaman automatiikka-alueet antavat luotettavia mittaustuloksia ja mihin matkaan saakka salaman teho varmuudella riittää halutulla ISO-arvolla.


***TOISEN KAMERAMERKIN SALAMA***

"Pahus, olisi halvalla saatavissa tehokas lisäsalama, mutta kun se on Nikoniin tarkoitettu ja kamerani on Olympus."

Varsinaiset merkkikohtaiset dedicated-salamat, joissa ei ole salaman sisäistä aukkoautomatiikkaa ja mahdollisuutta manuaaliasetuksiin, eivät toimi joko lainkaan tai eivät ainakaan toimi kunnolla "väärän merkkisessä" kamerassa.

Jos salamassa on "väärän merkkinen" jalka kontaktinastoineen, mutta salamassa on oma sisäinen mittausautomatiikka eli aukkoautomatiikka, salaman yleensä saa toimimaan vieraassa kameramerkissäkin, kun teippaa (+) ja (-) kontakteja lukuun ottamatta peittoon kaikki muut kontaktipinnat. Riippuen kontaktipintojen sijainnista kannattaa järkeillä, onko teippaus parempi tehdä kameran varustekengän vai salaman jalan puolelle: kummin päin nyt eristysnauha/teippi varmemmin kestää paikallaan rullautumatta kasaan.

Kun salamassa on oma sisäinen aukkoautomatiikka, sen äly riittää antamaan oikeita valaisutehoja siten, että asetat objektiivin aukon vastaavaan arvoon kuin aukkoarvon salaman valikossa ja käytät suljinnopeutena rungon nimellistä salamatäsmäysaikaa. Tuo runkojen nimellinen nimellinen salamatäsmäys on 1/125, 1/180 tms. Täsmäysaika usein selviää kameran käyttöohjeesta.

Jos käsiisi tulee tai olet ostamassa iäkästä lisäsalamaa, jonka jalassa ei ole kuin yksi kosketusnasta, älä huolestu: nuo ovat ongelmattomimpia ja helpoimmin käyttökelpoisia digirungoissakin. Soivat joka pelissä merkkiin katsomatta eivätkä tarvitse mitään kontaktipintojen piiloon teippauksia.


***SALAMAN TEHO***

Salaman teho eli salaman OHJELUKU. Jos tai kun totean, että riittävän tehokkaan salaman ohjeluku on vähintään 30, asia ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi Jenkeissä usein on tapana ilmoittaa ohjeluku rehvakkaammin kuin mikä on ollut eurooppalainen tai japanilainen käytäntö.

Vanhakantainen "eurooppalainen" käytäntö on ollut ilmoittaa salaman ohjeluku herkkyysarvolla ASA/ISO100, 50 mm kinovastaavalla polttovälillä, 10 metriin asti. Vanhoissa ja monissa aukkoautomatiikalla varustetuissa salamoissa ohjeluku on erittäin helppo itsekin vilkaista salamasta asettamalla salaman herkkyysvalikko ASA/ISO100 -arvoon ja katsomalla aukkoautomatiikan etäisyysasteikosta, mitä aukkoarvoa asteikko näyttää 1 tai 10 metrin kohdalla.

Useissa salamoissa laitteen mallimerkintä suoraan viittaa salaman nimelliseen ohjelukuun, esimerkiksi 360AFZ, 3800DFS tms.

Joka tapauksessa, yleiskäyttöön riittävän tehokkaan salaman ohjeluku mielellään tulee olla vähintään 30, jos vertauslukuina käytetään 50 mm kinovastaavaa objektiivia ja ASA/ISO100 -herkkyyttä.


***VÄLÄHDYSPÄÄN OMINAISUUDET***

Jos lisäsalamassa on täysin kiinteä välähdyspää vailla läpimittausautomatiikkaa (P-TTL, i-TTL, E-TTL jne.), salama mielestäni kelpaa ainoastaan orjasalamakäyttöön tai pitkän piuhan päähän, kameran PC-synkroniliitäntään tai varustekenkään välipalikalla kytkettynä. Suoraan kohti ammuttuna (tehokkaalla) salamalla syntyy melko rumaa jälkeä ja palaneita naamoja.

Hyvältä salamalta mielestäni pitää edellyttää, että välähdyspää kääntyy pystysuunnassa (engl. "tilt") yli 90 astetta ja/tai sivusuunnassa (engl. "swivel") yli 90 astetta sivulle/sivuille. Jos välähdyspään nivellys on rajoittunut, salamalla ei pysty ns. heittämään nurkkien kautta ja saamaan sisätilojen luontaisten heijastuspintojen avulla tasaista valaistusta.

Hyödyllisiä ja suositeltavia lisäominaisuuksia välähdyspäässä ovat zoomaus ja diffuusori (hajotin). Jos noita ei ole, objektiivin polttoväliä vaihdellessa tulee pulmia valonjakauman kanssa.

Hyötyä voi myös olla kaksoisvälähdyspäästä eli siitä, että salamassa on varsinaisen välähdyspään lisäksi pienitehoinen apusalama. Parhaassa tapauksessa myös apusalama on nivelletty kääntyväksi.


***HEIJASTAMINEN***

Kunnolla eli riittävästi nivelletyllä välähdyspäällä pystyy sisäkuvauksessa heijastamaan salaman huonetilan katto- ja seinäpintojen kautta, millä kuvaaja saavuttaa tasaisen valonjakauman ja mahdollisimman vähäiset varjot kuvassa. Heijastaminen myös voi vähentää ns. punasilmäisyyttä kuvattavien henkilöiden silmissä.

Optimaalinen "heitto" on, jos pääsee heijastamaan salamalla takaa päin nurkan (eli kolmen heijastuspinnan) kautta, välähdyspää noin 45 asteen kulmassa niin pysty- kuin sivusuunnassa. Kyseisenlainen heitto tietysti valaisumatkasta riippuenkin vaatii salamalta hyvää tehoa eli ohjelukua. Tehokkaan salaman kanssakin saattaa kuvaaja joutua korjaamaan takanurkkaheittojen valotusta aukon-pari, koska heijastuspinnat materiaalistaan ja väristään riippuen vaihtelevassa määrin imevät salaman valotehoa. Mitä tummemmat heijastuspinnat, sitä suuremmalla varmuudella ja sitä enemmän valotusta saattaa joutua korjailemaan ylös päin.

Pelkkä katon kautta heitto eli välähdyspää jossain 45-90 asteen kulmassa suoraan eteen päin ei anna kaunista ja tasaista valoa, ellei heijastava pinta eli katto ole riittävän korkealla: kuvan alaosa jää selkeästi tummemmaksi kuin yläosa, ja esimerkiksi kuvattavien leukojen alle sekä silmien alueelle tulee typerät varjot. Jos salaman välähdyspää niveltyy rajoittunesti vain yhteen suuntaan (90 astetta pystysuunnassa), pystykuvia ottaessaan pääsee heijastamaan ainoastaan (yhden) seinän kautta, ja epätasaisen valonjakauman lisäksi kuvaan voi jäädä kiusallisia varjoja.

Jos tai kun kuvatessaan heijastaa salamalla huoneen katto- ja seinäpintojen kautta, onnistuneeseen lopputulokseen pääsee varmimmin kuvaamalla RAW-tilassa, jolloin voi jälkeen päin korjata kuvistaan sekä valotusta että valkotasapainoa/värilämpötilaa. Sisäkatot ja -seinät usein ovat väritykseltään jotain muuta kuin puhtaan valkeita tai vaalean harmahtavia, ja tällöin ne salamaheitoissa paitsi pudottavat valotehoa myös antavat ei-toivottua värisävyä kuviin.

"Hätätapauksessa" - jos haluat tai tilanne vaatii salaman heijastamisen takaa päin, mutta salaman välähdyspää ei taivu - voit tylysti iskeä salaman nurinniskoin varustekenkään. Salaman sisäinen aukkoautomatiikka ei tuossa tilanteessa tietenkään toimi oikein, joten salama on kytkettävä täysmanuaalille ja vaikkapa haarukoitava muutamalla otolla paras valotus.

Mikäli huonetilan katto- ja seinäpinnat ovat hyvin tummat, niiden kautta heijastaminen kannattaa unohtaa ja suosiolla vetää salamalla "suoraan päin". Tai tee temppu terävä ja heitä lattian kautta, kameran integroidulla salamalla täyttäen.


***REFLEKTORIT***

"Miksi niillä kuvaajilla telkkarissa kaikilla räpsyi salamat kattoon?".

En nyt syvenny perusteellisesti reflektoreihin ja hajottimiin, bouncereihin, koska aihekenttä on laaja ja apuvälineistö sen mukaista.

Jos haluaa salamallaan valaista (varjottomasti) taustaa ja samalla nätin hillityn täytevalon lähellä, etualalla oleville naamoille, helpoin konsti on kietaista kuminauhalla välähdyspäähän valkoinen heijastuslevy, olkoon se nyt sitten vaikka nelinkerroin taiteltu A4-paperiarkki tai kaksinkerroin taiteltu C5-kirjekuori. Ja tietysti ampua salamalla ylös.

Heijastin, vaikkapa se taiteltu paperiarkki, on hyvin suotava, koska riippumatta salaman älykkyydestä jättää katon kautta ampuminen etualan kasvot/kohteet helposti liian heikosti valaistuiksi, ja leukojen alla sekä silmien alueella on varjoa.

Digi-TTL -salama ymmärtää tee-se-itse -heijastajan kanssakin säätää valaisutehonsa. Jos käytössä on vanhakantainen salama aukkoautomatiikalla, homma eli kaikenlainen bouncailu ja heijastelu sujuu pienen harjoittelun jälkeen.


***KAIKEN***

Kaiken edellä kirjoittamani kirjasin syvällisen aivopierun sekä dementian vallassa Herbie Hancockia kuunnellen, joten oikonen kirjoitelmaani sitä mukaa kuin sivusta ja takaa tulee laukauksia.

Ja asiallisesti lisään, että KONICA/MINOLTA/SONY-SALAMAT EIVÄT KÄY mihinkään muihin kameramerkkeihin. Kyseisten merkkien kamerat ja salamat käyvät ristiin keskenään. Em. merkkien salamakengän mitoitus on muista kameramerkiestä poikkeava, samoin kontaktinastojen sijoittelu niissä on täysin oma tieteenlajinsa.

_______________
Ilkka Suni


EDIT 06.09.2008: Lisätty kappale koskien safe hot-shoe -synkroniadapreita.

Re: LISÄSALAMOISTA (sticky?)

Lähetetty: Joulu 10, 2007 20 : 06
Kirjoittaja Jupe74
Todella hyvä alku, mutta tämän kursiivilla olevan olisi voinut muotoilla toisin:
IlkkaS. kirjoitti:***FILMIKAUDEN TTL-SALAMAT***

Filmikameroihin valmistetut läpimittaavat TTL-salamat EIVÄT TOIMI läpimittaavina digikameroissa, koska digikameran ns. pre-flash laukaisee lisäsalaman ennen aikojaan.
Käsittääkseni toimimattomuus on seurausta siitä että noiden toimimattomien TTL-systeemit on rakennettu siten että mitataan filmin pinnasta heijastunutta valoa.

Canonilla ainakin toimivat filmiaikojenkin salamat joiden mallinimessä on EX = E-TTL joka ei mittaa filmin pinnalta heijastuvaa valoa vaan arpoo salaman tehon esisalamaan perustuvalla mittauksella.

Niin ja eikös noi vanhat toimi käsisäädöllä jos niissä sellainen mahtollisuus on olemassa...

Re: LISÄSALAMOISTA (sticky?)

Lähetetty: Joulu 10, 2007 21 : 48
Kirjoittaja N'Kognito
IlkkaS. kirjoitti: Ja asiallisesti lisään, että MINOLTA-SALAMAT EIVÄT KÄY mihinkään muihin kameramerkkeihin, koska Minoltan salamakengän mitoitus on muista kameramerkiestä poikkeava, samoin kontaktinastojen sijoittelu Minoltoissa on täysin oma tieteenlajinsa.
Täsmennetäänpäs hieman ylläolevaa. Ensiksi, jos tarkkoja ollaan niin Minoltan kehittämä salamakenkiähän löytyy luonnollisesti myös Konica Minolta -merkkisistä kameroista sekä Sonyn Alpha-järjestelmäkameroista, joiden tekniikasta suuri osa perintöä KM:lta. Toisaalta, KM/Sony-järjestelmäkameroiden kanssa salama-automatiikka pelaa vain uusimpien Minolta-salamoiden (mallitunnuksissa D-kirjain) kanssa. Eikä erilainen salamakenkä minusta nyt niin mahdottoman huono idea ole kun useimmista uusista salamoista tehdään kuitenkin eri versioita eri valmistajien kameroille...

Lähetetty: Joulu 22, 2007 10 : 37
Kirjoittaja IlkkaS.
http://fotojoutsen.1g.fi/kuvat/ceepeenet/salamaa/

Uppasin kovaa kotipornoa. No eipä tietenkään. Mutta lisää uppaan, jahka ehdin.

Cannesin kultaisen palmun lehvä ei taida minulle heilua, on tuo Canon Powershot G3:n 320x240 -videoreso sevverta julkeaa. Päälle ja vielä päätteeksi menee 3 minuutin pätkän uppaamiseen 512 kilolla parikymmentä minuuttia. No on tietysti sekin vähän kälyistä, että Ameriikassa käsikirjoittajalakko jatkuu, ja pelkästä empatiasta käsikirjoitan, ohjaan, kuvaan ja näyttelen hard-coreni itse.

Lähetetty: Tammi 21, 2008 14 : 29
Kirjoittaja IlkkaS.
TURVALLISEKSI TODETTUJA KAMERA/LISÄSALAMA-KOMBOJA:
(salamamalli: kokeillut kameramallit, tiedon ilmoittaja)

METZ 32 Z-2: Canon G5/Pro 1, Leica M8, Nikon P 5100/D70/D80/D200/D2X, Olympus C-8080 (Tapiol2003)

METZ 45 CL-4, CT-4: Olympus E-10, Pentax *istD/DS/K100D/K10D (IlkkaS.)

STARBLITZ 3800 DFS (mittaustulos alle 5V): Canon 300D/350D/G3, Nikon D70, Pentax *istD/DS/K100D/K10D, Olympus E-10 (IlkkaS.)


- - - - - - - - - - - - - -
Päivittelen tätä pikkuhiljaa, ja jossain vaiheessa muokannen eli selkeyttänen. Lisää t_i_e_t_o_a (ei mutua) voi joko ilmoittaa minulle yv:nä tai lisätä tähän ketjuun: http://www.digicamera.net/keskus/viewto ... t=12629100

Kiitos.

Lähetetty: Helmi 23, 2008 11 : 03
Kirjoittaja JMAutio
Ihan hyvä selostus, toi ohjeluvun arviointi jäi vaan vähän epäselväksi. Mulla on tässä kädessä National PE-357s, johon ei ole netistä löytynyt oikein infoa. Arvoilla ISO100 ja 50mm, 10 metriä sijoittuu tossa takapaneelissa f/4 ja f/2.8 puoliväliin. 1 metrin arvon saa näkyviin, kun asettaa zoomin 28mm, sen yläpuolella on silloin f/16(tällöin 10 metriä on f/1.4)
Vanhoissa ja monissa aukkoautomatiikalla varustetuissa salamoissa ohjeluku on erittäin helppo itsekin vilkaista salamasta asettamalla salaman herkkyysvalikko ASA/ISO100 -arvoon ja katsomalla aukkoautomatiikan etäisyysasteikosta, mitä aukkoarvoa asteikko näyttää 1 tai 10 metrin kohdalla.

Lähetetty: Helmi 23, 2008 12 : 18
Kirjoittaja IlkkaS.
JMAutio kirjoitti:Mulla on tässä kädessä National PE-357s, johon ei ole netistä löytynyt oikein infoa. Arvoilla ISO100 ja 50mm, 10 metriä sijoittuu tossa takapaneelissa f/4 ja f/2.8 puoliväliin.
35:n luokkaa ohjeluvun tuossa tapauksessa pitäisi olla, ja siihen viittaa salaman mallimerkintäkin.

Lähetetty: Helmi 25, 2008 23 : 29
Kirjoittaja JMAutio
Ok, kiitti tuosta. Sinänsä, tekninen selostuskin olis kelvannut :)

Ihan noin mielenkiinnosta, zoomipäässä tuntuu usein olevan pykälät 28-35-50-85 tjsp. Onko noi ihan hatusta heitetty, vai onko noi verrannollisia toisiinsa aukkosarjan tapaan?

Lähetetty: Helmi 26, 2008 10 : 31
Kirjoittaja IlkkaS.
JMAutio kirjoitti:Ihan noin mielenkiinnosta, zoomipäässä tuntuu usein olevan pykälät 28-35-50-85 tjsp. Onko noi ihan hatusta heitetty, vai onko noi verrannollisia toisiinsa aukkosarjan tapaan?
Ei niitä ole hatusta heitetty. Välähdyspäässä on "edistyneissä" salamoissa zoomaus sitä varten, että valonjakauma ja toisaalta salaman välähdysteho pysyisivät mahdollisimman neutraalina sekä laajakulma- että teleoptiikalla.

Välähdyspäiden zoomporrastus yleisimmin vastaa kinofilmiobjektiivien eli 35 mm filmikoon perinteistä, yleisintä polttoväliporrastusta, kuten nuo mainitsemasi polttovälit.

Jos esimerkiksi kuvaisit 28 mm kinovastaavalla polttovälillä ja salaman välähdyspää olisi 85 mm asennossa, kuvan keskialue saisi salamalta huomattavan "tehopiikin". Kuvan reuna-alueet puolestaan jäisivät pimeiksi.

Vastaavasti jos kamerasi objektiivin polttoväli olisi luokkaa 80-90 mm kinovastaava ja salaman välähdyspää laajakulma-asennossa, salama hajoittaisi valoa liikaa ja kuva saattaisi alivalottua kauttaaltaan.

Lähetetty: Helmi 26, 2008 10 : 34
Kirjoittaja OskuK
IlkkaS. kirjoitti: Vastaavasti jos kamerasi objektiivin polttoväli olisi luokkaa 80-90 mm kinovastaava ja salaman välähdyspää laajakulma-asennossa, salama hajoittaisi valoa liikaa ja kuva saattaisi alivalottua kauttaaltaan.
Juu, jos teho ei riitä. Jos teho riittää, niin kuvaustahti hidastuu koska lataamiseen menee enemmän aikaa.

Lähetetty: Maalis 18, 2008 10 : 52
Kirjoittaja JMAutio
Heippa, juu toi on ihan selkeä että zoomi hajottaa/levitää valoa. Hain sitä että onko 85mm asento keskellä kuvaa esim 1ev kirkkaampi kuin samalla teholla 50mm asento?

Panasonicin mallimerkintä viittasi ilmeisesti ohjelukuun, koska tää on pikkusen vivitar 285:ttä tehokkaampi. Pienempi ja kevyempi kyllä muuten..

Re: LISÄSALAMAT (filmikauden/vanhat)

Lähetetty: Joulu 08, 2008 12 : 53
Kirjoittaja Nappe1
IlkkaS. kirjoitti:Tietämäni rajoitukset eli maksimijännitteet SALAMAKENGÄN kautta ovat:

***6V***
CANON Powershot G-sarja, EOS 300D, 10D, D30, D60.
OLYMPUS E-330, E-410, E-500, E-510 (lähde: Olympus USA:n tech. support)
Käytäntö kertoo Olympus E-400 ja E-420 malleille kestoa paljon enemmän kuin tämän. Olympus ilmoitti sähköpostilla aikoinaan tiedusteluuni E-400:n kestävän satoja voltteja (tarkka arvo tulee kunhan pääsen koneelle jossa tuo sähköposti on.) salamakenkään potkua ja molemmat mallit ovat toimineet moitteettomasti Metz Mecablitz 20bc2 salaman kanssa, josta mittasin ~45 Volttia jännitettä kengästä.

Lähetetty: Joulu 08, 2008 14 : 23
Kirjoittaja Sauli Särkkä
Jos joku muukin sattuu käyttämään wanhoja salamapössyköitä, niin mittasin Flukella seuraavat lukemat:

Prinz 770C: hieman alle 260V
Nikon SB-10: hieman alle 5V

Prinziä olen käyttänyt sekä D40X:ssä, että D40:ssä ja ovat toimineet moitteettomasti, vaikka 250V speksi ylittyykin hieman (muutamalla prosentilla). Nyttemmin taidan jättää nämä suurjännitemakkarat SYK-4 -tampiolaukaisinten kavereiksi ja käyttelen tuota SB-10 -salamaa paremman puutteessa toistaiseksi.


-Sale

Lähetetty: Joulu 29, 2008 0 : 41
Kirjoittaja M11kka
Digitaalisella volttimittarilla mitattuna:

Starblitz 3600 DFM: ~6.7V

Minolta-yhteensopiva. Salaman ttl-automatiikka ei toimi Nikon D80:n kanssa, mutta pärjää tuolla ilmankin.

Re: LISÄSALAMOISTA (sticky?)

Lähetetty: Helmi 25, 2010 19 : 51
Kirjoittaja JTr
N'Kognito kirjoitti:
IlkkaS. kirjoitti: Ja asiallisesti lisään, että MINOLTA-SALAMAT EIVÄT KÄY mihinkään muihin kameramerkkeihin, koska Minoltan salamakengän mitoitus on muista kameramerkiestä poikkeava, samoin kontaktinastojen sijoittelu Minoltoissa on täysin oma tieteenlajinsa.
Täsmennetäänpäs hieman ylläolevaa. Ensiksi, jos tarkkoja ollaan niin Minoltan kehittämä salamakenkiähän löytyy luonnollisesti myös Konica Minolta -merkkisistä kameroista sekä Sonyn Alpha-järjestelmäkameroista, joiden tekniikasta suuri osa perintöä KM:lta. Toisaalta, KM/Sony-järjestelmäkameroiden kanssa salama-automatiikka pelaa vain uusimpien Minolta-salamoiden (mallitunnuksissa D-kirjain) kanssa. Eikä erilainen salamakenkä minusta nyt niin mahdottoman huono idea ole kun useimmista uusista salamoista tehdään kuitenkin eri versioita eri valmistajien kameroille...
No tähän viitaten arvelin, että Minoltan salamat sopisivat Konica-Minolta-digikameraani, koska dpreviewissakin viitattiin K-M A200:n käyttävän Minolta Program -salamoita. Joten ostin vanhan Minolta Program 2800AF -salaman, kuten tässä kuvassa:
Kuva

Vaan katin kontit, eihän se sovi edes salamakenkään. Täsmälleen kuten täällä sanotaan:
http://www.dcresource.com/forums/showpo ... ostcount=6
Edittiä: Ja selitys on tässä. Minolta uusi salamakenkänsä "modernimpaan" 1988.
http://en.wikipedia.org/wiki/IISO_flash_shoe
Tästä syystä siis kaikissa 1988 tuoreemmissa Minolta-tekniikkaperheen kameroissa ja salamissa on on tuo epäyhteensopiva oma kenkäkiinnityksensä, mutta sitä vanhemmissa filmivehkeissä on käytössä universaali kaikkien kanssa yhteensopiva salamakenkä.

Konica-Minoltan salamakenkä on sama kuin tuolla kuvassa oleva Sony A100:n kenkä, johon tämä vanha Minoltan Program-salama siis ei sovi. Sen sijaan yllätyksekseni se sopi Canonin EOS -kameran (1D mk2, jos jotakuta kiinnostaa) kenkään ihan heittämällä! Ja jännitekin on EOS:lle ilmeisen turvallinen tämän mukaan:
http://www.botzilla.com/photo/strobeVolts.html

Homma toimii. Mitään automatiikkaa ei tietenkään mukana ole ja valotusta saa kompensoida miten parhaaksi näkee. Iloista vinkunaa salama pitää, säätöjä siinä on tasan kaksi erilaista (hi/lo ja iso/etäisyys). Toistaiseksi en ole keksinyt muuta helppoa tapaa kompensoida salamaa kuin ruuvata valotusta pari aukkoa pois.

p.s. näitä samanlaisia vanhoja salamia myydään ainakin helsinkiläisliikkeessä parilla-kolmellakympillä.

Canon speedlite 300TL salama!

Lähetetty: Marras 19, 2011 22 : 05
Kirjoittaja Therion76
Osaako joku kertoa, että saako tuon kyseisen salaman toimimaan Nikon d3100- kamerassa?